Nokian Jalkineet – 120 vuotta suomalaista designia

Nokian Jalkineet

- 120 vuotta suomalaista designia

videotutkimus

RIKU PYHÄLÄ

2018 / 6 / 18

Kirjoittaja työskentelee FLIKissä Tuottajana ja Content Ninjana

Perinteikäs Nokian Jalkineet halusi 120-vuotisjuhlansa kunniaksi välittää pitkää historiaansa ja tuotantoarvojaan laadukkaalla sisällöllä. FLIK inspiroitui Nokian historiasta ja tarinasta, ja tuotti kauniin kokonaisuuden, jossa tuotantoarvoista ei säästelty.

Tuotanto on sikälikin kiinnostava merkkipaalu, että kyseessä on FLIKissä keväällä aloittaneen parivaljakonMikko Niittymäen ja Lawrence Dolkartin, ensimmäinen projekti. Vastaava tuottaja Niittymäki on syystäkin ylpeä tuotannosta: ”Tämä oli minun ensimmäinen kansainvälinen projektini, ja olen todella iloinen, että se on tuotemerkille, joka on tärkeä palanen suomalaista jalkinehistoriaa.”

Nokian tuotantotehtaiden ja suunnittelutilojen lisäksi videota kuvattiin Bulgarian Sofiassa. Videolla näkyvä tekojärvi, Pancharevo, sijaitsee 12 kilometrin päässä pääkaupungista. Kuvausten järjestelyt olivat vaativat: teitä suljettiin liikenteeltä ja esimerkiksi videolla näkyvä sade on sekoitus sekä oikeaa että keinotekoista sadetta. ”Hienoa aikaa, hyvin organisoitua, ja nautin koko kokemuksesta. Ohjaaja toteutti hienosti visionsa ja koko tuotanto sujui jouhevasti”, Niittymäki kertoo. Ohjaajana toiminut Dolkart kuvasi omia tavoitteitaan lyhyesti: ”Pyrin kauniiseen lopputulokseen, jossa olisi mukana historian tuntu.”

Yhteistyöllä hienoon lopputulokseen

Paikallisen tuotantotiimin edustaja Tryan Velev kiitteli flikkiläisiä toimivasta yhteistyöstä: ”Oli hieno kokemus työskennellä suomalaisen tuotantoyhtiön ja -ryhmän kanssa. Heidän visionsa oli selvä alusta lähtien. Ottaen huomioon, ettei meillä ollut paljon aikaa käytettävissä, selkeä visio antoi meille riittävästi aikaa upeiden kuvien ja suunnitelman toteutukseen. Mikon ja Lawrencen kanssa oli mahtavaa työskennellä.”

Kuvauksessa käytettiin anamorfisia linssejä, ja lopputuloksessa näkyvät upea värimaailma sekä runsaat yksityiskohdat. ”Tavoittelin elokuvallista, tyyliteltyä versiota kauneuskuvauksille tyypillisestä valaisusta, päivänvalossa toteutettuna”, Dolkart kiteyttää.

Videon yksinkertaisen kaunis musiikki on FLIKin jälkituotantovelhon, Antti Silvennoisen käsialaa.

Katso video alta:

Lisää kuvia tuotannosta Instagramissa.

Streamauksen ilmastovaikutukset

Miksi livestream?
Toinen näkökulma.

JV_omakuva

Janne Vainionpää

2018 / 03 / 07

Sisällön, digitalisaation, myynnin ja markkinoinnin ammattilainen. Toimitusjohtaja, Flik Media Group.

Artikkelin lukuaika: 5 min

Olemme Flikissä suunnitelleet ja toteuttaneet videosisältöjä, formaatteja, livestreamejä, webinaareja, webcasteja jo 16 vuotta. Teini-iän ohittaneena yrityksenä – ja yrittäjänä – huomaan että ajatuksiin ponnahtaa aika ajoin kysymys yrityksen ja oman toiminnan merkityksellisyydestä. Videoviestinnän tehostaminen, suurempi, sitoutuneempi ja aktivoituneempi yleisö on liiketaloudellisesti toki merkittävää. Mutta onko tekemisellämme isossa kuvassa oikeastaan mitään arvoa – mikä on kontribuutiomme yhteiskunnalle?

Kasvavana ja kannattavana yrityksenä pystymme tarjoamaan mielekkään paikan kahdellekymmenelle ammattilaiselle toteuttaa itseään, ja se on yksilötasolla merkityksellistä. Ja toki, tulee mieleen projekteja joissa olemme sisällöllämme päässeet vaikuttamaan positiivisesti yksittäisten ihmisten elämään. Esimerkiksi Tommi Laition, Juuso Kääriän, Alex Niemisen, Saku Tuomisen ja Jenni Pääskysaaren Suomessa masinoima It Gets Better -kampanja, jossa väänsimme yhdessä yötä myöten pro bono videosisältöä, toi sähköpostiin yksittäisiltä katsojilta palautetta, kuinka video oli rohkaissut heitä jatkamaan omalla polullaan. Palaute toi kyyneleet silmiin, se tuntui merkitykselliseltä (olen itse asiassa yhden näistä palautteista pinnannut itselleni talteen ja palaan aika ajoin lukemaan sen). Tuntui siltä, että tämä on juuri sitä miksi näitä töitä tehdään. 

Tällaisia yksilöön rohkaisevasti vaikuttavia sisältöjä ei kuitenkaan pääse tekemään joka kvartaali. Voisiko työn  merkityksellisyydelle löytyä jotain toista näkökulmaa?

242 000 katselua

Vuoden 2017 aikana tuottamiamme livestreamejä katsottiin reilu 242 tuhatta kertaa. Luku koostuu lähinnä sisäisistä webcasteista, sijoittajaviestinnästä, markkinointiwebinaareista, seminaarilähetyksistä, tuotejulkistuksista ja muusta yleisölle relevantista yritysviestinnästä. Meidän ja yhteistyökumppaneidemme livestreamit, jotka tuo luku pitää sisällään, on toteutettu valtaosin Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa – kun taas katsojien maantieteellinen jakauma kattaa kaikki mantereet Antarktista lukuunottamatta.

Streamien kesto on ollut keskimäärin noin tunnin verran, eli puhutaan viestinnästä jota yleisö jää katsomaan, ei some-videoista tai muutaman minuutin videotarinoista. Lisäksi, suurempaan osaan streameista on liittynyt vahvasti yleisöä osallistavia elementtejä kuten äänestyksiä ja chat-mahdollisuutta. 

Ottaen huomioon ylläolevat, vaihtoehtona näille 242000 katselukerralle on käytännössä ollut osallistuminen ja sisällön kuluttaminen paikan päälle matkustaen. Mutta online-osallistuminen on (ammattimaisesti toteutettuna) tänä päivänä jo kokemukseltaan sillä tasolla, että moni valitsee vapaaehtoisesti toisin – ei pelkästään ajansäästön, vaan myös mukavuuden takia. 

147 vuoden ajansäästö

Jos lähdemme laskemaan ajansäästöä joka syntyy siitä, kun streamin katsojan ei tarvitse tulla paikalle, voisi rajusti yksinkertaistaen todeta säästöä syntyneen noin 242 tuhatta tuntia (tunti per edestakainen matka). Tämä vastaa työvuosiksi muutettuna 147 vuotta! Sataneljäkymmentäseitsemän vuotta aikaa joka olisi voitu käyttää johonkin järkevämpään, kuin matkustamiseen. Merkittävä luku, mutta pyörimme edelleen liiketaloudellisesti merkittävissä asioissa – yhteiskunnallisesti ei niinkään.

Meille kaikille merkittävistä asioista taas puhutaan, jos tarkastelemme niitä ympäristövaikutuksia joita syntyy siitä, kun 242000 kertaa on tehty valinta kuluttaa sisältö etänä, paikalle menemisen sijaan. 

artikkeli-paastot-livestream-kuvat

Laskin CO2 päästöt jälleen vahvasti yksinkertaistaen ja tietyin oletuksin, jotka perustuvat valistuneeseen arvioon yleisön sijainnin suhteesta lähetyspaikkoihin. Lähteenä on käytetty mainiota laskuria sivustolla co2.myclimate.org. Olettamuksena oli, että 40% yleisöstä kulutti sisältöä samasta rakennuksesta missä sisältö luotiin (sisäiset live-lähetykset), 50% katsoi lähetystä 10 kilometrin automatkan päässä tilaisuuden pitopaikasta ja loput 10% olisi käyttänyt kulkuvälineenään lentokonetta, oletuksena Helsinki-Tukholma väli. Näillä olettamuksilla CO2 päästöt olisivat olleet 7163 tonnia, mikäli jokaisen valinta olisi ollut mennä kuluttamaan sisältö paikan päälle.

Alla yksinkertaistettu kooste laskelmasta. Autona on oletuksena 7 litraa / 100 km kuluttava bensiinikäyttöinen auto. 

Tämä vastaa 80 000 jääkaapin sähkönkulutuksen vaikutusta. Tai vastaavasti 650 000 matalaenergialampun vuosikulutusta. (laskelman lähde: carbonfootprint.com)

80000-jaakaappia

Jotakuinkin kaikkien Tamperelaisten jääkaappien hiilijalanjälki siis. Onko tämä sitten paljon vai vähän? Eihän näiden 242 tuhannen valinta kuluttaa sisältö etänä ilmaston lämpenemistä pysäytä, ja voisimme todeta, että ihan sama koska Intiassa.. jne jne. Mutta, tiedät kuinka tämä yhtälö toimii, en lähde tässä moralisoimaan tai korostamaan meidän omien valintojen merkitystä. 

Kyyneleet silmiin ja taputus omaan selkään?

 
Palataan aiheeseen yrityksen toiminnan kontribuutiosta yhteiskunnalle. Kaiken kaikkiaan, FLIKin toiminta on kaikki livestreamauksen toteuttamisen, servereiden sähkönkulutuksen ja muiden päästöjä aiheuttavien toimien huomioon ottaen positiivisella puolella tälle planeetalle. Ei siten että se toisi kyyneleet silmiin samalla tavalla kuin It Gets Better -palaute. Puhutaan kuitenkin asiasta, joka koskettaa meitä kaikkia ja joka on tulevaisuutemme kannalta enemmän kuin merkityksellinen. Asiasta, johon myös sinulla viestijänä on mahdollisuus vaikuttaa viemällä tapahtumasi verkkoon. Kun online-osallistumista on toteuttamassa asiansa osaava taho, sisältösi saavuttaa yleisösi brändillesi positiivisella tavalla ja mahdollistat – et ainoastaan yleisöllesi mielekkään osallistumistavan – myös pienen askeleen kohti kauniin planeettamme säilymistä.

Tulemme jatkossakin tuottamaan asiakkaillemme ratkaisuja, jotka eivät tuota vain liiketaloudellista hyötyä ja ajansäästöä, vaan myös elinympäristömme jatkuvuuden kannalta positiivisia asioita. Etäosallistuminen ja sisällön kuluttaminen etänä on vasta alkutekijöissään, ja jatkamme vahvaa tuotekehitystä jolla mahdollistamme entistä vaikuttavammat ja osallistavammat tavat osallistua mistä tahansa, millä laitteella tahansa. 

Q&A: Lawrence Dolkart and Mikko Niittymäki – part 2

Q&A: Lawrence Dolkart and Mikko Niittymäki [part 2]

In the second part of our Q&A, the creative duo tells about their views and plans on working at FLIK.

Read the first part of the interview here.

blogi

RIKU PYHÄLÄ

 2018 / 3 / 6
The writer works as a Producer
and Content Ninja in FLIK Helsinki
I think about every little element in the puzzle that I’m given, and how I can manipulate that to create a more dynamic image.

Larry: I know some things don’t have a lot of budget. The client will often ask: “How much does that cost?” I go, “a zero or a hundred thousand”. Just tell me the parameters I can work in – I will make the most of it. I think for ways to do that – there’s a lot of different ways. Not just my ways, it’s more about wanting to look for those ways.

 

You go out and just do these little interviews. Ok, then what? It’s just this, it’s just that – let’s get past the “just this”. Everything is important, to somebody, to your client. At the end of the day, our work ethic is important as it is what says the most about us.

Say, you’re interviewing someone, well for starters think of that as a beautiful portrait. Then you can think about the other elements that are in it, the things you are using. What can I do with this camera to make it look nice? What position is the person standing in? What’s the background? 

I think about every little element in the puzzle that I’m given, and how I can manipulate that to create a more dynamic image. Even if it’s simple, even if it’s just for social media. I try to steer away from the “it’s just for”. Everything I make says something about me, about this company, the way you care about clients.  

We try to prepare ourselves well and do
as much as possible in camera

I really think about it and that becomes a habit. It brings a huge value to the small projects – that’s where you practice the habit. Then you have that when you go to bigger projects. I have a much broader confidence in my ability to execute at all levels.

That’s what I teach: I teach philosophy and theory a lot. Because anybody can have the “I bought this new camera. It’s the best camera. It make best image.” Not really. People make those things. It’s the approach to making the image that makes it better.

Mikko: I think we have a similar way of thinking: we try to prepare ourselves well and try to do as much as possible ready, already inside the camera, not rely too much on the post production side. Not like thinking, “we’ll dump this shit”.

Larry: There is no magic about post.

Mikko: You don’t have to fight in the post if you do it properly already before that.

Larry: Access to the post is easier, and the software is there. I use a lot of software, but it’s all about what’s in the camera.

I want to take it more to professional film storytelling, as much as we can. What’s the story about? I want to serve that story the best. And add more story into stuff that doesn’t have that much story. Even if that comes a bit of a visual cue. Not just random medium shots that are connected.

The best thing Saija [Heikinheimo] said to me, when I came here: what do we do different than the guy next door? The guy next door opened with the drone shot, series of random wandering gimbal medium shots. That’s the go-to-thing. I don’t have a problem with any of those particular tools, we’re going to use a drone on something next week. But is that this project? It’s just some weird template. 

I’m looking forward to stuff that hits emotions. Emotionally touching stories.

Stop the camera sometimes, add some details, you can create these elements, these little scene sequences. You can create little movement, visual cues. They don’t really have a literal story, but they feel like that and they have more emotional impact.

Mikko: I’m looking forward to stuff that hits emotions. Emotionally touching stories.

Larry: More of that. It doesn’t have to be literal, it can be visually cued.

How much did you know about FLIK beforehand?

Mikko: Actually not that much, to be true. I saw somewhere the notice that you are hiring. I just thought “what is this?” Then I found out the last name and then I knew something.

Larry: Actually, I heard of it from Mikko. When Mikko suggested that, I just thought I’ve heard that a lot, “Oh we love your work, we’ll give you a call”. The call that never really comes, like the girlfriend, “Yea I’ll call you”. [laughs]

I felt discouraged, this has been a passion of mine for thirty years. I create images no matter what. If you go look at my Instagram, it’s my photo study with a story that accompanies it. It’s also a discipline, a practice – I’m practicing taking portraits over and over. It just happens to be mannequins in windows. Then I write a story. It’s essentially the same story that shifts over and over, the same elements. I’ve been doing it for eight years or so.

So they’re sort of micro stories…

Larry: They are. That’s also practice, how can I tell the biggest story in the fewest words? As I’m practicing that all the time, it translates into when I actually do write those stories.

When I met with Janne, they seemed most interested in looking to do something different. In a time, when I feel people are doing very much the same.

What made you grab the challenge here at FLIK?

Mikko: The diverse opportunities, and the possibility to take the next step on my career. Interesting things and not only TV and cross media.

Is there something that particularly inspires you?

Mikko: Well, to be straight, I’m more like those guys who say “Let’s do it and jump into next project”. Not the one that likes to spend months and months cutting or working on one project. Just the feeling of being able to go on with my own ideas, producing things and creating stories. I kind of felt already – when I met with Janne – that we synced pretty well. This felt like a nice place.

How do you feel about the challenge of combining new technologies and mediums (360 videos and VR etc.) and content?

Mikko: I’m just waiting to see something really awesome. So far VR things haven’t been that special. There hasn’t been anything that’s shocking my mind, like “Woah this is so cool that I wanna do it”. For future, let’s see… What I’ve experienced myself, I want something that you don’t need to wear a helmet or goggles with.

Larry: That’s why 3D has been coming three times in history. I just don’t see the whole world wearing those goggles all the time. It’s great for education or if you’re a gamer.

Mikko: But like widespread, people using 3D or VR, I don’t see that coming in the future.

Larry: I’ve seen this alternative marketing you’ve done with Toyota – that’s really super alternative and interactive. As far as going to computer, it just might be because I’m a little different generation. When I scroll down my Facebook or any of those feeds, when I see a 360° mouse, you know how many times I actually check that out? Never.

That doesn’t mean it will never work. If you’re selling real estate, 360° is quite cool. It serves its purpose for certain things. But all of a sudden, are general marketing and media switching to those kinds of ads? That I personally don’t see.

I think things like practical application: you wanna wear that headset normally? I avoid going seeing 3D movies – mostly because I don’t wanna wear 3D glasses. I also don’t think the cinematic experience is as beautiful. Those are the things people go to movies for, they like to watch stories. The content doesn’t all of a sudden have to be like “Oh I’m in the real movie”.

Mikko: When you go to 3D movies, they’re more like effects, not stories.

For me, the idea is only as good as the execution. It's all about the final product.

Larry: Yes, I mean that’s cool, a lot of the kids cartoons – some of the kids might think it’s fun. I’m not saying there’s no reason for them – they just don’t appeal to me as much, personally and on artistic level.

I’m an avant gardy artist guy, but I also have this classic sensibility when it comes to approach to art. My background comes from this disrupt-this-status-quo-thing. Also, when I teach – the first question when I hold a workshop – I always ask what’s the most famous painting in the world?

Mona Lisa?

Yes, no-one’s ever gotten that question wrong. It’s a girl standing on a terrace. That’s where I go – why is that so special? A lot of it has to do with the backstory. Something you can add to your own work. Lot of my work has huge amounts of backstory. If you look at my Instagram feed, there’s double or triple entendre’s. Sometimes the messages are more personal: actually to people.

Have you seen the painting?

I haven’t seen the painting in person. I know it’s tiny. And there’s two of them as well cause he’d made two paintings.

When you go there, there’s 20 people in front of you and you’re watching it from 10 metres away.

Larry: Yes, you’re like “Ok that’s enough”. [laughs] But it’s a philosophical approach: you don’t have to reinvent the wheel to make it special. There’s a reason why we tell the same stories over and over throughout the generations.

Also, when you’re trying to reach broader markets, it’s nice to tell things that a lot of people can relate to. People relate to things that are classic and beautiful. You don’t have to explain so much. Sometimes people try too hard, try to be too clever. For me, the idea is only as good as the execution. It’s all about the final product.

How about your expectations for working here?

Mikko: I’m looking forward, generally. There isn’t one thing, there are many things I’m looking forward to. So far, the first couple of weeks have been fun. A lot of new things, a lot of interesting projects – and now it’s about getting your hands on it.

Getting your hands dirty already?

Larry: Yes, we filmed stuff already, made something simple: how do you make a 4:3 room look special? There’s nothing but a couple of pipes.

Yes, been there.

Larry: I know, and it’s just about wanting to. I have a passion for making images. I like that they’re giving me the opportunity to do what I love. I wanna take that level and show – in this market particularly – my vision is: now someone has empowered me to show what I can do in this market.

In general, where is the video industry going?

Mikko: Online, better stories…

Larry: I think it’s already here, it’s everywhere, it’s going where it is. Everything will be video.

Mikko: Going to drones and gimbals. [laughs] Which are bad.

Larry: They’re not bad. They’re just tools. They’re the safe go-to thing. You know, “I’ll go buy us a bag of chips. I like them, they’re not so great for me though. But everybody likes chips, everybody will have some. You have too many bags of chips and it will make you sick.” That’s how I feel about video at the moment. [laughs] And this is not just the old guy talking… I’m actually not the guy that has a problem with youth.

Mikko: You can be old and grumpy.

Larry: That has nothing to do with how I feel about younger generations, like “Oh the millennials”. There’s been a little bit of lack of mentorship with younger generations. I put the blame more on the older generation. We could teach people to think more autonomously, empower them to have some more tools. Not just buy whatever the new gimmick is this week.

The tech side has got us lazy: “Go out and do it quick, we can do a lot in post.” It’s like plastic surgery. The more plastic surgery we get, the more we look alike.

We’re gonna bring the cinematic quality to the content.

Mikko: What I feel like, is broadcasters, companies, they should be giving creativity a bit more freedom.

Larry: Yes, the template approach!

Mikko: And not thinking always like, you know this Mielensäpahoittaja –thing? There are always people who think this is bad or how I felt bad about this. But giving a bit more space and letting people be a bit more crazy with their ideas. And letting people’s ideas and thoughts come out, even the crazier things. I think the world needs that kind of things and thinking outside the box.

Larry: Yes, I never thought inside or outside per se.

Mikko: Everything doesn’t have to be the same. I think diversity is enrichment.

Larry: I like the diversity of this office. That was one thing I noticed when I came in. It is a pretty diverse crowd.

From two weeks of experience, how do you see FLIK in near future?

Mikko: Well I hope they keep growing. I hope we can, with Larry and our new creativity, make the next step. Especially on the branding and B2B stuff, make it more special and the customers more happy.

Larry: We’re gonna bring the cinematic quality to the content. I have a great confidence in being able to do that.

In the near future, I’d like to develop projects in a way that – I always think all things are special, they have to be special – and you have to say something about yourself, about the company. The priority is delivering content that is what it’s intended for, the clients needs and purposes.

That gets lost a lot in creative. A lot of the creative industry is about the creative person, and not really about the client and/or the company. It’s a challenge: how can I make this a beautiful story with beautiful images that also directly serves its purpose?

I wanna bring more of that regimented philosophy approach to creating content to this area. If we start thinking about it on that level, you start caring about it. It has a kind of ripple effect. 

My work gets better when I think about it on that level. I go there, to their thing, what they want to say, and I think: “What if I wanted to express that about myself?” Not like, “I have this idea that makes me look cool”. I don’t care about cool. Other people get to decide that. Once you think you’re cool, or you want to be, you’re automatically not. Plus being cool is not that cool anyway!

Q&A: Lawrence Dolkart and Mikko Niittymäki – part 1

Q&A: Lawrence Dolkart and Mikko Niittymäki [part 1]

In the first part of our Q&A, the new creative force in FLIK's video productions opens up their past and backgrounds.

blogi

RIKU PYHÄLÄ

2018 / 2 / 2

The writer works as a Producer and Content Ninja in FLIK Helsinki

Welcome to FLIK guys! So, who are you, and where are you coming from?

Larry: You wanna go first? [Looks at Mikko] I’m quite chatty… Who am I? That’s a philosophical question [laughs]. My name is Lawrence Dolkart, but only the internet and my mother call me Lawrence. You can call me Larry. Born and raised in Los Angeles, I’ve lived in Helsinki now for nine years. Came here for the obvious reasons anybody comes here: I was married to a Finnish woman. She’s still Finnish but we’re not married. [laughs] I have a son, so I’m staying here. That I love about this country, it’s probably one of the best countries to raise a child. The things that are special about this place far outweigh any seemingly difficult things. So here I am and I’m here to stay.

How about the harsh winter?

Larry: I like the snow and the cold. People love to ask: “How do you feel about the darkness?” I’m like, they are an OK band, not my favorite band. [laughs] I like light and dark, it’s kind of what I am. Both sides of that spectrum are nice as I like the extreme contrasts. The midsummer-thing, I love that, although last summer wasn’t very nice. I’ve never actually lived anywhere outside of Los Angeles before I moved here. Though I’ve travelled a lot for work: I’ve been around, to many different cultural situations and countries – and in a work environment. I’ve always felt fairly comfortable about working with people from different cultures.

Mikko: Me, Mikko, born in Helsinki, lived first couple of years in Tripoli, Libya. After that came back to Finland, and during elementary school lived for two years in Bonn, Germany. Then I lived close to Helsinki until heading to army. Been in TV-related business, for twelve years, doing everything basically from sports to news and drama to reality and lifestyle. Past years, I’ve been on the productions mostly cutting, editing and then shooting something on the side. I guess I’m a storyteller, who really likes to create and go further with my own ideas. Quite a social person, who likes to be around nice people, smiling and throwing out bad jokes. [laughs]

I guess I'm a storyteller, who really likes to create and go further with my own ideas.

What type of projects/companies have you been working on?

Mikko: Before coming here I was working for two years at Yellow Films, as an editor over there. Before that, generally freelancing all over at production companies in Helsinki.

So this isn’t that new environment for you.

Mikko: No no, been quite a while here. I know quite a bit about different productions, big and small, good and bad.

Larry: My background is all film, mostly commercial film. It was where I started as a teenager. And I’m not a teenager anymore. I have literally a 30+ year film career.

Mikko: Yea you’re not a teenager, but your mind is like teenagers.

Larry: I’m not very mature for my age, that’s true. [laughs] I started in commercials, that was my first job, in TV-commercials as a PA. Then I worked myself up from PA. I never finished high school, I don’t have a degree to do anything, but I teach at the Master’s level quite often these days. [laughs] I worked my way up, which is very common back home. You learn along the way. It teaches you how to understand and respect what everybody else does. And I like that.

Over the years I worked for so many, from the RSA to HSI, which are big commercial companies. Some of my great mentors, would probably be a better way to describe my career. Because I did like hundreds of music videos and commercials at different levels, very small to very large, million dollar commercial projects, single commercials, for a week!

So, my two great mentors were… Rolf Kestermann, who did a lot of this beauty lighting stuff. Rolf is my greatest mentor, when it comes to lighting and the philosophy of lighting. I worked probably for every production company in LA at one point. With Rolf I did these fashion models and we did a lot of work with beauty brands and he was and is still considered one of the greatest beauty cinematographers. And I still say, he’s one of my greatest mentors.

Then I had this other mentor, Samuel Bayer, who is most well known probably for the Nirvana’s Smells Like Teen Spirit video. I didn’t do that video, but I did most of them, ten years after that one. He inspired me to always shoot from the hip and added a raw edge to my beauty background. 

I came from being PA into doing lighting pretty quickly, and worked my way up in the lighting department with Rolf, where I learned a lot of the theory of lighting and philosophical approaches to lighting. Not “you have to do it this way”, but he inspired me to see that everything can be beautiful. Then I did this other stuff with Sam, these big rock videos, from David Bowie and Sheryl Crow to The Cranberries. That list is super long.

Mikko: Maybe you forgot Tom Jones’ Sex Bomb. That’s what Finnish people love. [both laugh]

What’s your favorite video? Not the best, but favorite.

Larry: It’s up there with the best one’s as well. It’s the song and combo of being this nineties… Some people called me part of the zeitgeist of the nineties music video look – which is a huge complement. The Bullet with Butterfly Wings video by Smashing Pumpkins is quite special to me. They still play that a lot. That’s with Samuel Bayer. It was the first job I started operating the camera on. Very shortly after that I was shooting for him and other directors – as a DP.  I just love the combination on that video: the story, the song and everything kind of came together. It’s based on Salgado Diamond mines photography books. It has like a thousand extras, it seems very simple when you look at it, but quite often it’s the simple stuff that can be quite complicated.

I did the Björk’s It’s Oh So Quiet video with Spike Jonze. Everyone thinks it’s just a girl walking out of a tire store, right? And that’s what it is. You have to go look at it. It’s hugely technical, because the camera, the lights and he music are all slaved to the speed ramp. It takes a lot of light to change the look of exterior day light – in the middle of summer. We had a street row of 3000k worth of lights that are all programmed to the camera speed change. Because it goes into slow motion and it’s still sync all ramp with the music of course. It looks simple, but to do all that, it’s a big set up.

We talked about working outside the box, I thought, “Why don’t we work inside the box and make that much more pretty – let’s make that really good!”

From your past, what are you bringing to the table here in FLIK?

Mikko: I guess from me, it’s my diverse experience, from different kinds of things. And the way I want to push myself onto the next level as well, getting out of the dark room we are in ourselves. Putting together stuff other people have been planning and producing, getting them to that level. Being one of the guys using their brain to create something amazing and nice.

What I want to bring here as well is, working with Larry before, we’ve been doing plenty of projects together. He’s been one of the guys I can certainly say I’ve been learning quite a bit from. It’s always been a pleasure and I’m looking forward to what kind of things we can create together in the future. Looking really forward – he’s a great mentor and always has something to say.

Larry: Yea I do always have something to say. I come from a loud culture, we talk a lot. So culturally it’s a bit different. Hopefully, I bring some disruption to this office. I believe in those kinds of concepts. People get complacent in doing the same things, the same way, all the time.

I don’t necessarily want to change things. I have specific ideas and I can be little bit stubborn in my own ideas, I’d like to be more open to hearing… I might go like “Ohhh this is my art!”, I have that crazy avant garde artist side. But I also have this other side. We talked about working outside the box, I thought, “Why don’t we work inside the box and make that much more pretty – let’s make that really good!” There can be a different perspective inside it, a box has many sides.

What I’m going to bring, is making those things more special. I don’t have a huge agenda, how to make those special – it’s more about inspiring people – that they can be more special, in a simple way.

Continue to read part 2 of the interview.

5 palvelua helpottamaan videosisällön tuotantoa

5 palvelua helpottamaan videosisällön tuotantoa

Videotuotannon eri vaiheisiin löytyy useita tekemistä helpottavia ja nopeuttavia palveluita - listasimme näppärimmät.

blogi

Riku Pyhälä

2017 / 11 / 27

Kirjoittaja työskentelee FLIKissä Content Ninjana.

“It's not where you take things from — it's where you take them to.”
Jean-Luc Godard
Elokuvaohjaaja

Yksi digitaalisuuden suomista eduista videomaailmassa – ja oikeastaan kaikessa luovassa sisällöntuotannossa – on se, ettei kaikkea aina tarvitse tehdä ja tuottaa itse. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kenenkään pitäisi ryhtyä varastamaan, vaan hyödyntää sisällöntuotannossa esimerkiksi Creative Commons -lisensoitua materiaalia. Lisäksi digitaalisuus ja erityisesti mobiililaitteet tuovat mukanaan kymmeniä videotuotantoa tukevia sovelluksia ja palveluita.

Meneillään olevassa digitaalisessa murroksessa yrityksillä ja yhteisöillä on itse asiassa paremmat mahdollisuudet tuottaa elämyksiä asiakkailleen ja sidosryhmilleen kuin koskaan aikaisemmin – ja kokonaan itse. Kokosimme yhteen 5 tehokasta palvelua ja sovellusta, joilla nostaa oma videosisältö uudelle tasolle.

 


Shotlister

[tuotanto]

Tuottajat tietävät tämän: kiire on osa työtä. Jotta tuotannon langat eivät sotkeudu, on aikataulutus tuotannoissa äärimmäisen tärkeää. Tuotannon suunnittelu ja aikataulutus takaavat sen, että videosisältö saadaan mahdollisimman laadukkaasti ja nopeasti valmiiksi – ja aikataulussa.

Shotlister on simppeli sovellus, jonka avulla voit helposti luoda kuvausaikataulun ja myös jakaa sen pdf:nä työryhmällesi. Sovellus tarjoaa myös mahdollisuuden lisätä työryhmän jäseniä projektiin, mutta tämä vaatii sovellukseen PRO-laajennuksen, jonka hinta on kirjoittamishetkellä 13,99€/vuosi.

Potentiaali on suuri: käytännössä sovellus mahdollistaa sujuvan ja mobiilin work flown käsikirjoitusohjelmasta (Esim. Final Draft 10, Celtx) tuotantovaiheeseen. Shotlister on ladattavissa iOS-, Android- sekä MacOS –alustoille. Sovelluksen hinta on 14,99€.

www.shotlister.com

 

pexels


Pexels

[kuva- & videopalvelu]

Uupuuko tuotannostasi laadukasta kuvamateriaalia tietystä aiheesta? Erilaiset kuvapankit tarjoavat tekijänoikeusvapaita kuvia ja videoita tuotantokäyttöön, jopa 4K-laadulla. Kuvapankkien erot ovat etenkin hinnoittelussa ja kuvamateriaalin laajuudessa. Tunnetuimpia ja laajimpia kuvapalveluita ovat esimerkiksi Getty Images, Shutterstock, iStock sekä BigStock.

Jos olet tiukalla budjetilla liikkeellä, kokonaan ilmaisiakin kuva- ja videopankkeja löytyy. Pexels ja Pixabay tarjoavat laadukkaita valokuvia ja videoita myös kaupalliseen käyttöön. Ainoastaan valokuviin keskittyvistä palveluista tutustumisen arvoisia ovat esimerkiksi Unsplash ja Stocksandwich.

www.pexels.com

"Musiikki on elokuvan tiedostamaton yhdistävä sidosaine."
Carter Burwell
Elokuvasäveltäjä

Artlist

[musiikkipalvelu]

Musiikki on olennainen osa tuotantoa ja luonnollisesti videon äänikerrontaa. Musiikin myötä saatat löytää videoosi sujuvan rytmin sekä elementtejä, joilla rakennat kerronnan nousuja, laskuja ja käänteitä.

Aina ei kuitenkaan ole käytettävissä tarvittavia resursseja saati kykyjä tuottaa itse musiikkia videosisältöihin. Tekijänoikeusvapaata musiikkia tarjoavia palveluita on monia, mutta Artlist-musiikkipalvelu erottuu muista erityisesti innovatiivisella hinnoittelullaan. Palvelu tarjoaa musiikkia kiinteällä hinnalla musiikkipankkinsa rajatonta käyttöä vastaan. Lisäksi palvelun valikoima laajentuu jatkuvasti – ja näin hinnallekin saa koko ajan parempaa vastinetta.

www.artlist.io

Transfluent

[käännöspalvelu]

Videoita katsellaan yhä enemmän ilman ääntä ja tekstitys on tällöin olennainen osa videota. Tekstitysten myötä myös videon yleisö saattaa laajentua kansainväliseksi, ja laadukas käännös takaa vakuuttavan tuloksen.

Käännöksen kanssa ei kuitenkaan kannata jäädä Google-kääntäjän armoille vaan kääntyä ammattilaisten puoleen. Esimerkiksi Transfluent on kansainvälinen käännöstoimisto, joka toimii myös paikallisesti. Transfluent tarjoaa kätevän käyttöliittymän, johon raahaamalla tekstin saa helposti käännettäväksi – ja ennen kaikkea luottamuksellisesti: sisällön suojaus sisältyy käännöksen hintaan.

www.transfluent.com

 

struu

Struu

[videoalusta]

Videonjakelu on monisäikeinen asia. Yhtäältä on mietittävä tarkoin videon kohdeyleisöä, toisaalta jakelun ajoitusta. Ennen kaikkea, näiden asioiden olisi oltava tiedossa jo ennen tuotannon käynnistymistä.

Yritysten ja organisaatioiden näkökulmasta netin suurimmat videoalustat eli YouTube, Vimeo sekä kasvavissa määrin Facebook ovat kaikki ongelmallisia. Yhden yleisö on käytännössä koko maailma (YouTube), toisen pääasiassa videoammattilaiset ja -harrastajat (Vimeo) sekä kolmas on jo täynnä jos jonkinlaista – henkilökohtaistakin – sisältöä, jonka seassa esimerkiksi brändit eivät välttämättä halua näkyä (Facebook).

Ratkaisu on kuitenkin lähellä. Kokonaisvaltainen videopalvelu Struu tarjoaa välineen ja ympäristön videon nopeaan ja sujuvaan tuotantoon sekä jakeluun – myös organisaatioissa. Joustava tuotantoformaatti mahdollistaa sisällön julkaisun hallitussa ja brändin mukaisessa ympäristössä.

struu.com

Q&A: FLIKin uusi liiketoiminnan kehitysjohtaja Saija Heikinheimo

Q&A: FLIKin uusi liiketoiminnan kehitysjohtaja Saija Heikinheimo

Haastattelussa FLIKissä juuri aloittanut näkemyksellinen media-alan kehittäjähahmo.

blogi

RIku Pyhälä

2017 / 03 / 29

Kirjoittaja työskentelee FLIKissä Content Ninjana

Ihan aluksi, tervetuloa FLIKiin Saija!

Kiitos paljon, kiitos!

Kuka olet ja mistä tulet? Kerro hieman taustastasi.

Mediassahan mun taustani on. Mutta en näkisi tässä kohtaa tätä toimialakysymyksenä. Olen koko urani tehnyt töitä, sen parissa, että mahdollistetaan mainostajille ja viestijöille tuloksellisia keinoja kertoa omaa tarinaansa ja saada aikaan haluamaansa vaikutusta. Sinänsä tämä on hirveen luonteva siirtymä, sillä myös FLIKissä keskeistä on saada aikaan vaikutusta ja auttaa asiakkaita nostamaan kerrontansa täyteen potentiaaliin videoiden avulla. Ajankohtainen ja huippumielenkiintoinen jatko-osa mun taustaani.

Millaisia yrityksiä menneisyydestäsi löytyy?

Ihan lähimenneisyydestä löytyy A-lehdet, jossa vastasin B2B-myynnistä johtoryhmätasolla. Sitten löytyy Forma Publishing Group, joka oli ehkä perinteisempi aikakausmediatalo, jonka A-lehdet sittemmin osti. Sitä ennen toimin puhtaasti online medioiden parissa Verkossa Mediassa, joka oli hieno korkeakoulu silloiseen digitaalisen mainonnan maailmaan. Itse asiassa niissä merkeissä mun tie on ensimmäisen kerran yhtynyt nykyisen FLIKin kanssa n. 10 vuotta sitten. Sitä ennen B2B-medioita Talentumilla ja olen minä joskus ollut asiakkaanakin näitä asioita ratkomassa. Eli samojen asioiden äärellä aina vähän eri näkökulmasta katsoen.

Mitä ammennat menneisyydestä näihin hommiin?

No, kuten sanottu, niin asiakkaiden palvelumielessä olen aina ollut miettimässä, että miten heidän tavoitteet – mitkä tarpeet taustalla ikinä sitten onkaan – saavutetaan. Asiakasymmärrys ja vaikuttamisen keinojen työkalupakki on siten hyvin varusteltu. Yksinkertaistettuna menestyksen edellytys on, että kohderyhmäymmärrys on hyvällä tasolla, jotta se voidaan tavoittaa ja että sille osataan viestiä vastaanottajalle relevantilla tavalla. Taito on osata kertoa asioista tavalla, joka kiinnostaa kuulijaa, eikä keskittyä siihen mitä itse haluaa sanoa.

Tämäntyyppisten asioiden ympärillä kun on koko uransa pyörinyt, niin vaikuttamisen trendeissä on saanut nähdä melkoisen evoluution. Alkuun se oli sellaista perinteistä mainontaa perinteisissä medioissa – mitä isompaa sen parempaa. Sitten tuli digitaalisuuden myötä näkyvyys konepellin alle, joka mahdollisti analyyttisemman syy-seuraus suhteiden tutkimisen. Datan kehittymisen myötä siitä on tullut keskusteluissa keskeinen elementti, joskin tähän on pakko sanoa, että data ilman validia insightia antaa melko tyngän näkökulman. Myös sisältömarkkinointi ja vaikuttajamarkkinointi on tämän ajan keskiössä. Ja tietysti se video tämän ajan vaikuttavimpana kerronnan muotona, jolloin ollaankin Flikin ydinosaamisessa.

Jos katsotaan taustapeiliini liiketoiminnan kehityksen näkökulmasta, niin olen saanut upean mahdollisuuden olla kehittämässä liiketoimintaa ajassa, jolloin talous luisuu alamäkeä, eikä konventioilla ole enää pärjännyt. Se on juurruttanut itseeni ajatusmalliin, jossa aktiivisesti haetaan uusia lähestymistapoja, kyseenalaistetaan omia uskomuksia ja pakottaudutaan epämukavuusalueelle. Se on ollut selviytymisen edellytys. Valmistuin hetki sitten myös Aallon eMBA ohjelmasta, joka mahtavasti haastoi ja lisäsi strategista ajatteluani. Näillä eväillä on nyt tarkoitus luoda menestystä niin Flikille kuin sen asiakkaille. Nyt kun viimein elämme talouskasvun aikaa, tapahtuu menestyksen luominen vaikeiden aikojen opettamalla sitkeydellä, mutta vähemmällä satsilla tervaa ja höyheniä.

Kuinka hyvin tunsit nykyisen mallisen FLIKin toimintaa?

Nykyisen mallisen FLIKin toimintaan olen varsinaisesti tuntenut vasta sen jälkeen, kun me Jannen kanssa istuttiin samaan pöytään ja ruvettiin asioita oikein huolella yhdessä puimaan: Mikä FLIKin seuraava tarina on? Mitä kohti ollaan menossa? Koska evoluutiostahan tässä on kyse: toimintaympäristöt muuttuvat ja on muututtava niiden mukana. Mieluimmin ensimmäisenä. Tietenkin tunnistin FLIKin entuudestaan videokerronnan asiantuntevana ja hyvämaineisena toimijana niin livelähetysten kuin luovan videokerronnan palveluista ja olin kuullut siitä oikeastaan vaan pelkkää hyvää.

Mikä sai tarttumaan FLIKin haasteeseen? Mikä inspiroi?

Mä uskon liikkuvaan kuvaan. Eikö niin, että kautta aikain se on ollut yksi vaikuttavimmista tarinankerronnan ja viestinvälittämisen muodoista… TV:n valta, mikä sillä perinteisesti on ollut, on perustunut tavoittavuuden lisäksi just tähän. Mutta siinäkin on käsillä murroskohta. Liikkuva kuva ja iso viihde ei ole enää television yksinoikeus. Hyvä videosisältö leviää tällä hetkellä nopeammin kuin mikään muu. Se on ketterää, luovaa, tavoittavaa ja saa parhaimmillaan aikaan läikähdyksiä vatsanpohjassa.

Joku puhui täällä viestinnän demokratisoinnista tai top down -tekemisestä ja ne on teemoja, joita mä vielä pureskelen ja mietin, mitä kaikkea siitä voi ammentaa. Me ollaan tässä markkinassa nyt Pandoran lippaan äärellä. Nyt eletään sellaisia kihelmöiviä aikoja, että saas nähdä mitä tästä loppujen lopuksi vielä löytyykään – siihen en osaa vielä vastata. Jotain hienoa varmasti!

Mitä ajattelet teknologian ja sisällön yhdistämisen haasteesta?

Ei se mun mielestä ole haaste vaan mahdollisuus. Välttämättömyys itseasiassa. Mitä tekee sisällöillä, joilla ei ole löydettävyyttä. Niitä voi kirjoitella päiväkirjaan. Mutta teknologia ja sisällöt ei yksin riitä. Tarvitaan luovuutta ja näkemystä! Sitä kuuluisaa x-factoria. Eli jos ajatellaan vaikkapa loppuun saakka teknisesti hiottua täydellistä sisältöä hetken. Eikö se ole helposti kliinistä ja tylsääkin? Hyvä videosisältö herättää kerrontaan sävyjä, tunnetta ja syvyyttä.

Mitä odotat työltäsi käytännössä/haaveissa?

Yhdessä onnistumisia asiakkaiden kanssa, mielenkiintoisia haasteita ja mahdollisuutta päästä edelleen pöllyttämään sekä omaa että asiakkaan ajattelua hyvällä tavalla molempia osapuolia rikastuttaen – laajentamaan horisonttia. Toisaalta, kun nyt pääsen syventymään uudenlaiseen maailmaan, joka liikkuvaan kuvaan keskittyminen mulle väistämättä on, odotan, että taival antaa vähintään yhtä paljon kuin mä pystyn sille antamaan.

 Ja odotusarvothan ei ole koskaan yhdensuuntaisia, eikö niin? Jotenkin ajattelen, että yhdessä tekeminen on se iso juttu – yhdessä asioiden jalostaminen täyteen potentaaliin. Avainroolissa ovat niin asiakkaat, kumppanit kuin oma henkilökunta. Miksei kilpailijatkin. Me tehdään tästä kimpassa hyvä juttu!

Mihin video-/sisältöala on menossa?

Sisällöthän ei katoa mihinkään, se on aika turvallinen olettama. Sisältöjen määrä on päinvastoin jatkuvasti kasvamassa eikä vähiten sen tähden, että kohtuullisen hyvälaatuista sisältöä pystytään tuottamaan ja jakamaan jo hyvin pienin teknologisin investoinnein. Eikä tästä maailmasta viestittävät asiatkaan lopu. Mutta sisältöähky tuo samalla arvonnousun hyville sisällöille, jaettavuudelle ja löydettävyydelle. Eikä muun kaltaisella sisällöllä oikein mitään arvoa olekaan.

Hyvät sisällöt tulee erottumaan tästä valtavasta massasta. Jotta siihen tilanteeseen päästään, on ainakin kolme asiaa, joiden pitää täyttyä.

 Ensimmäinen on se, että on oltava näkemystä, insightia. Täytyy tietää, mikä on relevanttia sille kohderyhmälle, että saat viestisi puettua sellaiseen muotoon, että se osuu ja liikuttaa. Lisäksi sulla pitää olla riittävästi luovuutta, että saat vangittua sen momentin, kun vastaanottaja on viestisi äärellä. Ja kolmas asia on taatusti se, että kaikki tämä pystytään myös toteuttamaan teknisesti laadukkaasti ja muodostamaan viestin kuluttajalle positiivinen kokemus tai jopa elämys. Tämä on just se paikka, missä FLIK on kova pelaaja.

Millaisena näet FLIKin viiden vuoden päästä?

On aika turvallista ennustella viiden vuoden päähän, koska nykyiset 5 vuotta muuttaa toimintaympäristöä takuuvarmasti. Todennäköisyys voittaa täyspotti lotossa on aika pieni – kuten kai tässäkin ennustamisessa. Ehkä vois sen sijaan haastaa vähän lyhyemmällä aikajänteellä?

Näen FLIKin tulevaisuuden laaja-alaisena, entistä dynaamisempana, entistä näkemyksellisempänä ja entistä luovempana. Minun silmissäni FLIK on kyennyt elämään muutoksen mukana ja sillä tiellä pysytään jatkossakin. Mieluummin osallistutaan keskusteluihin ja synnytetään keskusteluja kuin ainoastaan seurataan niitä.

Toyota 360 Experience

Toyota 360 Experience

FLIK toteutti Toyotalle ralliaiheisen hero-videon, joka keräsi kahdessa viikossa 3,6 miljoonaa katselua.

blogi

Riku Pyhälä

2017 / 09 / 20

Kirjoittaja toimii FLIKissä Content Ninjana.

Toyota Auto Finland kaipasi vaikuttavaa sisältöä, joka yhdistäisi hauskalla tavalla rallin ja automerkin. FLIK tuotti asiakkaalle immersiivisen 360° drive-in kokemuksen, jossa uuden Toyota Yaris Hybridin koeajajat pääsivät yllätyksekseen kokemaan rallin erikoiskokeen tunnun rakennetussa 360° ympäristössä.

Toteutus

Yllätys rakennettiin huolellisesti. Tavanomaisen koeajon päätteeksi kuskit ohjasivat autonsa verhoiltuun laatikkoon, kunnes ovi aukesi ja pelkääjän paikalle istahti yllättäen legendaarinen rallikartanlukija Miikka Anttila. Samassa laatikko muuttui 360° rallikokemukseksi, ja verhoihin heijastettiin kokemusta varten neljällä kameralla tuotettua rallikuvaa ja kaiuttimista kaikui realistinen äänimaisema. Yhteistyössä Pixoi Oy:n kanssa toteutettu hydraulinen alusta heilutti autoa rallikuvan tahtiin. Tiukka ote ratista ja sisään rallitunnelmaan. Mutkikkaan erikoiskokeen päätteeksi tunnettu autourheiluselostaja Tomi Tuominen otti kuljettajilta talteen tuoreet fiilikset, minkä jälkeen koeajajat ottivat vastaan tuotantoryhmän raikuvat aplodit.

Tulokset

Kokemuksesta tuotettiin kaksi tehokasta videota, jotka levisivät verkossa rallipölyn tavoin. Videot keräsivät Facebookissa ja YouTubessa kahdessa viikossa yhteensä 3,6 miljoonaa katselua, ja ennen kaikkea yli 4000 jakoa, jotka takasivat yli 2,3 miljoonaa orgaanista eli ilmaista katselua.

Kaiken lisäksi kokemus päätettiin toteuttaa myös yleisölle Jyväskylän Neste Ralli -tapahtumassa, missä rallikokemuksesta kiinnostuneita kerääntyikin jonoiksi asti. Neljän päivän ajan kokemuksen testasi keskimäärin yksi ihminen per minuutti.

Tehokasta panostusta

Videot ohjasi FLIKin luova johtaja Anssi Rimpelä. Anssi on innoissaan piilokamerasta ja ensimmäisestä ohjauksestaan FLIKillä:  ”Olen tehnyt 20 vuotta televisiosarjoja, isoa eroa siihen ei tässä produktiossa ollut. Mutta aina oppii jotain uuttakin. Lyhyissä nettisisällöissä pitää mennä mahdollisimman nopeasti asiaan, aikaa tunnelman rakentamiseen on hieman vähemmän. Keskiössä on autenttinen elämys sekä katsojalle että päähenkilölle.”

Projektin tuottaja Tero Jokinen hehkuttaa asiakkaan rohkeutta: ”Näin käy, kun rohkeus ja luottamus lyövät kättä. Rohkeus tehdä jotakin eri tavalla. Merkittävä osa panoksista meni siihen, että saimme aikaan elämyksen. Ja koska itse elämys oli se varsinainen tuotos, Toyota halusi tarjota sen myös laajemmalle joukolle Jyväskylä-rallin yhteydessä.”

”Tehokas viesti on aina tuloksellinen, oli panos mikä tahansa. Kannattaa muistaa, että myös kotimaisilta tuottajilta voi saada kansainvälisen elämyksen”, Rimpelä muistuttaa.

FLIK haluaa kiittää luottamuksesta ja yhteistyöstä projektissa Toyota Auto Finlandin tiimiä / markkinointijohtaja Janne Hällforsia sekä mainostoimisto LM&:ä / luova johtaja Nazzareno Sifoa.

Kiinnostuitko vaikuttavan sisällön tekemisestä?
Suunnitellaan yhdessä tarina sinun tarpeisiisi.

Ota yhteys: Tero Jokinen, p. 0400 864 089, tero.jokinen@flik.fi

5+1 kriteeriä streaming-kumppanin valintaan

5+1 kriteeriä streaming-kumppanin valintaan

JV_omakuva

Janne Vainionpää

2017 / 09 / 19

Sisällön, digitalisaation, myynnin ja markkinoinnin ammattilainen. Toimitusjohtaja, Flik Media Group.

Artikkelin lukuaika: 7 min

Kun kaikki toimijat digikonsulteista putkiliikkeisiin suoltavat sisältöä verkkoon alati kiihtyvällä tahdilla, on kaikki keinot käytettävä kilpailussa huomiosta. Ilman substanssia kikat ovat kuitenkin turhia. Ja hyvänkin substanssin voi pilata puolilaadukkaalla tai laaduttomalla toteutuksella.

Live-lähetyksistä on tullut tekniikan kehittymisen, Periscopen ja Facebookin live-toimintojen myötä arkipäivää. Live-lähetyksen organisaation sisällä tai ulkoisesti voi tehdä käytännössä kuka tahansa — minimivaatimuksena älypuhelin — ja markkinoilla on kymmenittäin toimijoita jotka tarjoavat avaimet käteen -tuotantopalveluja.

Palvelujen hinnoissa on nähtävillä suuria eroja. Kun toinen veloittaa palvelusta muutaman satasen ja toinen muutaman tonnin, syntyy helposti kysymys, että miten hintaerot voivat olla niin suuret — miksi ja mistä maksaisin enemmän?

Laadusta.

Kokosin tähän postaukseen muutamia palveluntarjoajia erottavia tekijöitä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota kumppanin valinnassa. Tekijöitä, jotka voivat olla live-lähetysten toteutuksessa se pieni ero joka ratkaisee näyttääkö katsojan peukku sisällön ja kokemuksen suhteen alas- vai ylöspäin. Niihin yli kahteen tuhanteen projektiin joissa olen ollut tavalla tai toisella mukana, on mahtunut molempia. Tässä niistä tärkeimmät tärpit.

1 Sisällön kuluttamisen laatu

Aloitetaan kuvasta ja äänestä. Jos kuva on huonosti valaistua, huonosti sommiteltua, voi se olla ok informaation välitykseen — mutta jos haet brändiäsi tukevaa viestintää, laadulla on merkitystä.

Ääni taas on kriittisempi kaikessa lähetystoiminnassa. Yleisösi ei jaksa kuunnella sirisevää, kaikuvaa, tai muuten ärsyttävällä tavalla heikkolaatuista ääntä. Tässä toimijoiden välillä voi olla suuriakin eroja. Näennäisesti samaa palvelua tarjoavista voi toisella olla käytössään ammattitasoinen lähetyskäyttöön suunniteltu kalusto, kun toinen tekee harrastelijatasoisella kevyellä kalustolla — joka sekin voi toimia. Tässä on suuri ero. Isolta näyttävä kaluston määrä ei yleensä tarkoita sitä, että toimijalla olisi vanhanaikaista tekniikkaa, vaan sitä että he panostavat tuotantotekniseen laatuun.

Toinen merkittävä tekijä sisällön kuluttamisen laadussa on lähetykseen liitettävät muut materiaalit. Pahimmassa tapauksessa esityskalvoja kuvataan samalla kameralla kuin puhujaa — lopputuloksena sekä puhuja että esitysmateriaalit näkyvät huonosti. Parhaassa tapauksessa yleisölle on annettu mahdollisuus seurata sekä tapahtumavideota että esitysmateriaaleja molempia hyvällä laadulla siten, että yleisö voi valita kumpaa katsoo. Etenkin mobiililaitteilla moni kuuntelee lähetystä, ja seuraa samalla kalvoja full-screeninä.

Sisällön tarjoilutavassa on suuria eroja toimijoiden välillä ja erot ratkaisujen välillä voivat olla sisällön kulutuskokemuksen kannalta varsin merkittäviä.

2 Katsojakokemuksen laatu

Yleisön pitäminen ja positiivisen kokemuksen tuottaminen voi karahtaa monessa kohtaa.

Landing page ja rekisteröitymisprosessi: pystyykö palveluntarjoajasi tuottamaan kokemuksen, jossa rekisteröintiprosessi on sujuva siten, että ilmoittautuneelle lähtee kalenterikutsu. Jos käytät tässä markkinoinnin automaatiojärjestelmää, pystyykö toimittajasi integroitumaan järjestelmään siten, ettei prosessiin tule säröjä?

Päätelaitteiden tukeminen: Olen itse sattuneesta syystä innokas webinaarien kuluttaja. Usein osallistumiskonteksti- tai ajankohta on sellainen, etten halua kaivaa esiin läppäriä, vaan osallistua mobiililaitteella. Valitettavasti edelleen tulee vastaan tilanteita joissa kokemus mobiililaitteella ei yksinkertaisesti toimi. Kuten myös desktop -ympäristössä tilanteita joissa osallistuminen vaatii esimerkiksi flash-playerin, joka on katoavaa kansanperinnettä. Huomio: flashin markkinapenetraatiosta ei edes löydy tänä päivänä statistiikkaa, ja Adobe on ilmoittanut flashin kehityksen lopettamisesta. Silti, markkinoilla on toimijoita joiden ratkaisut perustuvat flashin käyttöön jakelussa.
digitalist-twitter-feedback

Yleisösi kokemus on brandisi ydin.

3 Jakelu & teknologiaosaaminen

Lähetys pätkii, kuva ei näy? Erityisesti organisaation sisäisissä massalähetyksissä verkko huutaa hoosiannaa, ja Internet-kaista tai toimistojen väliset reititykset eivät yksinkertaisesti kestä lähetyksen aiheuttamaa kuormaa.

Tässä aspektissa on kenties suurimmat erot toimijoiden välillä.

Varoitus, seuraava osio sisältää teknisiä termejä! Mikäli katsojia halutaan palvella hyvin sijainnista ja päätelaitteesta riippumatta, vähimmäisvaatimus on adaptiivinen HTML5 streamaustekniikka globaalin CDN-verkon välityksellä (kuten esimerkiksi Amazon tai Akamai). Tämä tarkoittaa sitä, että streami transkoodataan ennen jakelua useaan eri kuvakokoon ja bitrateen (määrittää sen kuinka paljon yksittäinen katsoja kuluttaa verkkokaistaa), ja katsojapäässä katsojalle tarjoillaan automaattisesti hänen yhteysnopeuteen parhaiten soveltuva streami.

Tästä huolimatta, katsojien määrän ollessa suuri streami ei tule tavoittamaan (organisaation sisällä) katsojia hyvällä laadulla ilman kehittyneempiä jakeluteknisiä ratkaisuja. Tällaisina ratkaisuina voi toimia esimerkiksi peer-to-peer teknologia, jolla katsojat organisaation sisällä hakevat sisällön toisiltaan, eivätkä CDN-verkosta Internetin yli, kuten on normaalitapauksessa tapana.

Mikäli todella haluat ottaa organisaatiosi sisällä live-lähetykset viestinnän välineeksi ja päästä eteenpäin ”ei se kuitenkaan toimi” -ennakkoluuloista, kannattaa valita kumppani joka on tietoinen teknologiasta syvällisellä tasolla, pystyy kertomaan erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista ymmärrettävästi ja keskustelemaan niistä organisaation ”IT-osaston” kanssa.

Asiansa osaava kumppani voi tuottaa paremman lähetyslaadun lisäksi myös merkittäviä kustannussäästöjä.

4 Data & Engagement

Miten ajattelit hyödyntää live-lähetyksistä syntyvää dataa. Data voitaisiin jakaa kahteen kategoriaan:

Katsoja & laatudata: Kuinka monta uniikkia katsojaa, kauanko he viettivät sisällön parissa, no-show prosentti rekisteröityneistä, ketkä olivat online.

Engagement -data: Lähetysten aikana voit mitata yleisön suhtautumista viestiisi eri tavoilla. Pollit eli kyselyt tai äänestykset ovat hyvä tapa mitata yleisön ”pulssia”, ja toisaalta chat-viestit voivat antaa erityisesti liidigenerointitarkoituksissa arvokasta dataa yksilöityjen osallistujien tarpeista, odotuksista ja suhtautumisesta asiaasi.

Suorat lähetykset ovat erinomainen tapa kerätä yleisöstäsi (paljon) kiinnostavaa laatu- ja määrädataa. Ne puhuvat usein suoraa kieltä tarjoamasi substanssin kiinnostavuudesta, ja minimissään tarjoamasi sisältökontekstin arvosta yleisöllesi. Ne tarjoavat raakaa dataa yleisösi reaktioista sisältöösi, polttoaineeksi liiketoimintasi kehittämiseen.

Ilman valideja mittareita toimenpiteitesi parantaminen perustuu mutuun.

5 Tietoturva

Pikku juttu. Onhan palveluntarjoajasi ratkaisun tietoturva kunnossa? Oletko varma, että yrityksesi sisäiset salaisuudet eivät ole jossain palvelimen nurkalla täysin suojaamattomana odottamassa ensimmäistä innokasta vastaantulijaa? Ei tästä muuta.

+ 1 Keno

Vain panostamalla fiksusti voit voittaa, eikä sen tarvitse olla arpapeliä. Streamauksen teknologiat ja kerrontaformaatit kehittyvät — kovaa vauhtia. Kiinnittäisin kumppanin valinnassa erityistä huomiota siihen, onko toimittaja etu- vai takakenossa suhteessa innovatiivisiin ratkaisuihin. Onko palveluntarjoaja kykeneväinen kehittämään tarinankerronnan ja sisällön sisäistämisen menetelmiä live-lähetyksissäsi? Pystyykö tiimi tarjoamaan kustannustehokkaita ratkaisuja useista lähetyspaikoista koostettaviin live-kerrontaformaatteihin? Entä monimuotoisemmista lähetyspaikoista — esimerkiksi liikkuvasta autosta — tapahtuviin lähetyksiin? Pystyykö tiimi tuomaan ratkaisuja joilla saat isonkin organisaation sisäiset lähetykset toistumaan sillä laadulla, millä olemme tottuneet katsomaan suoria lähetyksiä televisiosta? Jos ei, niin otat turhan takakenon suhteessa yleisösi odotuksiin.

Lopulta kysymys on kahdesta asiasta: yleisösi palvelemisesta parhaalla mahdollisella tavalla, ja siitä miten pystyt hyödyntämään yleisödatan — niin peruskävijädatan kuin myös yleisösi engagementistä syntyvän tiedon. Kun teet panostuksia niin yrityksen sisäisen kuin myös ulkoisen yleisön palvelemiseen moderneilla live-sisällöillä, pidä huoli, että nämä kaksi asiaa ovat kunnossa. Muuten aktiviteettisi voivat yllättävän helposti kääntyä tulokseltaan negatiivismerkkikseksi.

Jos erityyppiset streaming-mahdollisuudet kiinnostavat, tässä pitkän mutta toivottavasti substanssirikkaan alustuksen jälkeen se call-to-action:

FLIK – Ratkaisemme videon webinaari-sarjassa 3.10. klo 11.00

Aiheena Peer-to-peer ratkaisut. Miten ratkaistaan hyvälaatuinen livestream isossakin organisaatiossa ilman että verkkokapasiteetti nostetaan valtava(n kalliiksi)? Miten varmistetaan, että miljöössä joka koostuu useista toimipisteistä, myös ne pienimmällä verkkokapasiteetilla varustetut etäpisteet pääsevät kuluttamaan sisältöä hyvällä laadulla?

Kerromme webinaarissa ratkaisusta, jolla Videosync -palvelun adaptiivinen, kaikilla päätelaitteilla ja alustoilla toimiva streamaus voidaan yhdistää Hiven peer-to-peer ratkaisuun, ja siten tarjota organisaation sisäisissä live-lähetyksissä pätkimätön katselukokemus jopa täydellä HD-laadulla.

Vieraanamme Hive Streamingin CCO Todd Törnquist.

 

ps. Lupaamme että asiantuntijamme ei soittele perään jos:

  1. ilmottaudut mutta et osallistu
  2. osallistut mutta poistut paikalta alle minuutissa
  3. olet paikalla pidempään mutta vastaat webinaarin polleihin tietyllä tavalla *

* correct answer sequence not revealed

DIY: kuvakerronta videossa

DIY: kuvakerronta videossa

Kuvaamisen aloittaminen on nykyisin äärettömän helppoa. Ennen kuin tartut kameraan ja painat punaista nappia, tutustu muutamiin liikkuvan kuvan sääntöihin.

blogi

Riku Pyhälä

2017 / 06 / 20

Kirjoittaja työskentelee FLIKissä Tuottajana ja Content Ninjana.

Edellyttää eräänlaista hullun rohkeutta kirjoittaa videokuvakerronnan säännöistä; onhan taustalla yli sata vuotta elokuvan historiaa, johon liikkuvan kuvan kerronta perustuu. Satavuotisen historian aikana muodostuneisiin lainalaisuuksiin tutustuminen kuitenkin kannattaa, jos haluaa tuottaa videoita nopeasti ja laadukkaasti. Sääntöjä ei siis pidä ajatella rajoitteena vaan ohjenuorana. Kuten kaikessa luovassa tekemisessä, videokerronnassa perusperiaatteiden hallitseminen mahdollistaa myös niiden luovan rikkomisen.

Haastatteluiden kuvaaminen

Yksinkertaistenkin haastatteluiden kuvaaminen vaatii huolellista kuvasuunnittelua. Kuvasuunnat ja -koot vaikuttavat viestin sävyyn ja sisältävät jopa yllättäviä piilomerkityksiä.

Kuvasuunnat

Haastattelukuvassa haastateltavan on hyvä katsoa hieman kameran ohi, ikään kuin haastattelijaan. Kohti kameraa katsominen toimii efektinkaltaisena ratkaisuna, ja henkilön puhe kohdistuu tällöin suoraan katselijalle.

Henkilön kuvaaminen yläviistosta pienentää ja luo alentavan vaikutelman. Alhaalta päin kuvaaminen taas korottaa ja ylevöittää. Myös katseen suunnalla on erilaisia, jopa psykologisia merkityksiä. Länsimaisen lukusuunnan mukaisesti, kun henkilö katsoo kuvassa oikealle, hän tähyää tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin; kun taas vasemmalle, katse suuntaa menneisyyteen.

Kuvakoot ja rajaus

Kuvakoon ja rajauksen muuttuessa valtaa ja painoarvoa saa kuvassa enemmän joko henkilö tai ympäristö. Alta näet klassisen kuvakokojärjestelmän rajaukset.

Laajimmassa kuvakoossa eli yleiskuvassa, miljöön elementit nousevat pääosaan eikä henkilön ilmeillä ole enää merkitystä – jos niitä edes pystyy havaitsemaan. Tiiviissä erikoislähikuvassa taas päästään kiinni juuri hienovaraisiin tunnetiloihin, silmänräpäytykselläkin voi olla merkityksensä. Rajattaessa puoli- ja lähikuvaa kannattaa huomioida myös ns. head space eli pään yläpuolelle jäävä tila. Muista jättää ”tilaa ajatukselle”.

I like to say that lighting is about taking the light away. I often like to use the shadows more than the light.
Vilmos Zsigmond
Elokuvaaja

Valaisu

Valaisulla luodaan kuvaan haluttua tunnelmaa ja tyyliä, mutta sekin on pohjimmiltaan tekniikkaa. Valaisussa puhutaan kahdenlaisesta valosta: sinisestä ja keltaisesta. Sininen valo on useimmiten auringosta tulevaa, luonnollista valoa, joka on värilämpötilaltaan noin 5600K. Keltainen keinovalo, esimerkiksi loistelampusta tuleva valo, on värilämpötilaltaan alhaisempaa, lähempänä 3000K.

Arkisesti puhutaan kylmästä sinisestä tai lämpimästä keltaisesta valosta. Näitä kahta ei useimmiten kannata sekoittaa kuvauksessa, vaan valita selkeästi jompikumpi. Kameran whitebalance-ominaisuudella voi valita kuvaan valaistuksen mukaisen valkotasapainon.

Erona näihin erilaisiin valoihin on ennen kaikkea niiden kyky luoda varjoja. Pehmeä keinovalo valaisee usein tasaisesti kauttaaltaan ja kuvassa on vain kevyitä varjoja. Kirkkaassa auringonvalossa varjot ovat tiukkoja ja erottuvia – esimerkiksi kasvoille syntyy vahvoja kontrasteja ja jopa dramaattinen vaikutelma. Helppo tapa tasoittaa kasvojen varjoja on ottaa kuvauksiin jokin valoa heijastava pinta, ns. refle. Se asetetaan kuvattavan toiselle puolelle heijastamaan valoa kasvojen pimeälle puolelle.

Tärkeintä on valaista riittävästi. Jälkikäsittelyssä kuvasta voidaan aina vähentää valoisuutta, mutta pimeään jääviä kohteita sinne ei saada taiottua mistään takaisin.

Liike kuvassa

Liikkeen merkitys kuvakerronnassa on valtava: se herättää kuvan eloon. Käytännössä kyse on joko kameran liikkeestä tai kuvan sisällä tapahtuvasta liikkeestä.

Kameran liikkeellä vaikutetaan vahvasti tunnelmaan: hitailla kamera-ajoilla luodaan viipyilevää tunnelmaa, nopeilla kamera-ajoilla vauhtia ja kiirettä. Hienoinen kameran heiluminen luo vaikutelmaa autenttisuudesta ja sitä käytetään yleisesti dokumentaarisessa kerronnassa.

Kohteen liikkeen hidastukset toimivat esimerkiksi urheilukerronnassa visualisoimassa kamppailua ja voimankäyttöä nopeissa suorituksissa. Nopeutus on erittäin vahva efekti, ja sitä käytetään erityisesti komiikassa tai korostamassa valitun kohteen staattisuutta suhteessa ympäristöön.

Sound is a huge influence on peoples' attention.
Walter Murch
Elokuvaleikkaaja

Musiikki ja leikkaus

Musiikki on hyvä tapa löytää toimiva leikkausrytmi. Haluamasi tyylinen musiikki helpottaa leikkausvaiheessa hakemaan rytmiä kuvakerrontaan. Yksinkertaisimmillaan: nopea tempo istuu vauhdikkaaseen kuvastoon ja hidas tunnelmoivaan. Musiikkia kannattaakin miettiä jo ennen kuvausta.

Videoleikkauksessa on muutamia hyviä perustapoja siirtyä kuvasta toiseen: muun muassa äänen tai liikkeen kautta. Voimakas ääni, esimerkiksi oven kiinnilyönti, on selkeä leikkauskohta. Samoin kuvassa tapahtuvan nopean liikkeen, kuten käden heilahduksen myötä toiseen kuvaan leikkaaminen on näppärä siirtymä.

Valtavia hyppäyksiä kuvakokojen välillä – esimerkiksi erikoislähikuvasta suoraan laajaan yleiskuvaan – ei useimmiten kannata leikkauksessa tehdä, koska katsoja ei välttämättä löydä yhteyttä kuvien välillä. Toisaalta, liian pienetkin kuvakoon muutokset johtavat nopeasti monotoniseen ja latteaan kerrontaan. Hyvä nyrkkisääntö on, että pyritään leikkaamaan aina yhden tai kahden kuvakoon yli.

Luo oma tyylisi

Muista, että kaikki säännöt on tehty rikottaviksi. Uskalla kokeilla kameran kanssa ja löytää oma tapasi tuottaa videoita. Oma persoonallinen kädenjälki on aina arvokkainta, ja ennen kaikkea kiinnostavinta sisältöä.

[activecampaign form=1]

7 somevideon sudenkuoppaa

7 somevideon sudenkuoppaa

Kuka tahansa voi julkaista videonsa sosiaalisessa mediassa. Siksi yhdelläkään julkaisijalla ei ole varaa helppoihin virheisiin.

blogi

Riku Pyhälä

2017 / 06 / 07

Kirjoittaja työskentelee FLIKissä
Tuottajana ja Content Ninjana.

Kilpailu sosiaalisen median videomaailmassa on äärettömän kovaa eikä julkaisijalla ole varaa virheisiin, jos haluaa saada viestinsä perille ja videonsa leviämään. Videosisältö on yksinkertaisesti räätälöitävä sosiaalisen median tarpeisiin. Tässä seitsemän somevideon perusvirhettä, jotka välttämällä pysyt mukana kisassa.

Liian pitkä video

Videon katselu siirtyy tänä päivänä yhä enemmän mobiililaitteisiin ja se tarkoittaa lyhyempiä katselupyrähdyksiä ja ns. mikrohetkiä. Videota katsellaan bussissa, lounastauolla, koiraa kävelyttäessä. Tällaisissa tilanteissa ainoastaan sisällöt, jotka tarjoavat viestinsä tehokkaasti ja heti pääsevät perille.

Tiivistä viestisi ja pidä videosi lyhyenä. Sekunnintarkkoja viiteaikoja ei ole olemassakaan, vaan julkaisu riippuu kanavasta ja videosta itsestään. Mikäli et millään pysty tiivistämään ja olet jakamassa useamman minuutin mittaista videota, kannattaa miettiä pienien 10-20 sekunnin teaser-videoiden toteutusta. Rakenna videon julkaisusta viestinnällinen kokonaisuus.

Väärä kuvaformaatti – pysty- vai vaakakuva?

Sillisalaattimaisesta olemuksestaan huolimatta verkon suurin videoalusta YouTube on edelleen lähtökohtaisesti vaakakuvan maailma. Se toimii muun muassa jakelualustana suuren valkokankaan elokuvien trailereille, mikä osaltaan määrittää sen muotoa.

Snapchatin ja Periscopen myötä pystykuvasta on tullut ”hyväksyttyä” ja muoto käyttääkin tehokkaasti hyväkseen puhelimen koko näyttöä. Videon katselun keskittyessä yhä useammin suoraan YouTuben ulkopuolelle ja sosiaaliseen mediaan, esimerkiksi Facebookiin, Instagramiin tai Twitteriin, samalla pysty- ja neliömuotoisen videokuvan rooli kasvaa.

Huonolaatuinen ääni

Videon huono ääni on edelleen selkein merkki heikosta laadusta. Heikon kuvamateriaalin hyväntahtoinen katsoja voi toisinaan tulkita ilmaisuksi, mutta heikkoa ääntä voi harvoin perustella mitenkään.

Äänitä siis videosi laadukkaasti rauhallisessa ympäristössä, ja ota ulkokuvauksessa huomioon vaihtuvat sääolosuhteet: sade ja erityisesti tuuli. Jos kuvaat mobiililaitteilla, käytä ehdottomasti ulkoista mikrofonia, esimerkiksi nappimikrofonia.

Tästä artikkelista löydät lisää vinkkejä DIY-mobiilivideotuotantoon.

Tylsä sisältö

Vaikka aiheesi ei olisi kaikista mediaseksikkäin, videosi voi silti olla mielenkiintoinen. Älä tyydy vain välittämään viestiäsi vaan löydä tarina sen takaa. Sosiaalisessa mediassa liikkuu niin paljon erilaisia sisältöjä, että kilpailu katsojien huomiosta on armotonta.

Sisältösi on muotoiltava iskeväksi ja tarttuvaksi; jo videon ensimmäiset sekunnit ratkaisevat. Jos videosi ei tarjoa heti alussa tarttumapintaa, katsoja ei todennäköisesti jää odottelemaankaan sellaista. Esimerkiksi jokin yllättävä fakta, tilasto tai sitaatti herättää nopeasti mielenkiinnon katsojassa.

Videon lopetus on ratkaisun paikka: mieti, mitä haluat katsojan tekevän videon jälkeen. Haluatko hänen esimerkiksi klikkaavan linkkiä videon alla, siirtyvän seuraavaan videoon vai jopa kyseenalaistavan omaa ajatteluaan? Riman voi nostaa korkeallekin, kunhan et jätä katsojaa kylmäksi.

Hashtagien unohtaminen

Erityisesti Twitterissä ja Instagramissa videon jakaminen edellyttää suunniteltua hashtagien käyttöä. Onko videokampanjallasi oma hashtag, jota viestitte myös muissa materiaaleissa? Mitä suosittuja hashtageja sinun kannattaa käyttää sisältösi ohessa? Kannattaa myös muistaa, että hashtagitkin ovat tapa kommunikoida: kevyt huumorikin on niissä sallittua.

Voit hakea sopivia hashtageja esimerkiksi osoitteesta hashtagify.me.

Tekstityksen puuttuminen

Videoita katsellaan yhä enemmän liikkeessä tai paikoissa ja tilanteissa, joissa ei ole mahdollista kuunnella ääntä. Tekstitys saattaa ratkaista videosi kohtalon.

Jos videosi on tekstitetty hyvin ja tehokkaasti, katsoja viihtyy videon parissa eikä hyvä sisältö mene ohi. Tekstittämiseen on olemassa hyviä perussääntöjä, jotta teksti pysyy helposti luettavana eikä syö liikaa huomiota videokuvalta.

Lue how-to -artikkelimme mobiilivideon tekstittämisestä.

Huonosti ajoitettu julkaisu

Ajoitusta kannattaa miettiä monelta kantilta. Millainen on yleisösi? Mihin aikaan se on sisällön äärellä? Jos video on esimerkiksi mainos tapahtumasta, kuinka paljon aikaisemmin se kannattaa julkaista, jotta se ehditään nähdä?

Tutustu somekanaviesi analytiikkatyökaluihin, ja hyödynnä niitä. Saat niistä tärkeää tietoa asiakkaistasi.

Muista, että julkaisuja voi myös ajastaa, jos suosituimmat katseluajat vaikuttavat olevan työajan ulkopuolella. Älä siis tee somejulkaisusta rasitetta, vaan suunnittele julkaisuaikataulusi.