Streamauksen ilmastovaikutukset

Miksi livestream?
Toinen näkökulma.

JV_omakuva

Janne Vainionpää

2018 / 03 / 07

Sisällön, digitalisaation, myynnin ja markkinoinnin ammattilainen. Toimitusjohtaja, Flik Media Group.

Artikkelin lukuaika: 5 min

Olemme Flikissä suunnitelleet ja toteuttaneet videosisältöjä, formaatteja, livestreamejä, webinaareja, webcasteja jo 16 vuotta. Teini-iän ohittaneena yrityksenä – ja yrittäjänä – huomaan että ajatuksiin ponnahtaa aika ajoin kysymys yrityksen ja oman toiminnan merkityksellisyydestä. Videoviestinnän tehostaminen, suurempi, sitoutuneempi ja aktivoituneempi yleisö on liiketaloudellisesti toki merkittävää. Mutta onko tekemisellämme isossa kuvassa oikeastaan mitään arvoa – mikä on kontribuutiomme yhteiskunnalle?

Kasvavana ja kannattavana yrityksenä pystymme tarjoamaan mielekkään paikan kahdellekymmenelle ammattilaiselle toteuttaa itseään, ja se on yksilötasolla merkityksellistä. Ja toki, tulee mieleen projekteja joissa olemme sisällöllämme päässeet vaikuttamaan positiivisesti yksittäisten ihmisten elämään. Esimerkiksi Tommi Laition, Juuso Kääriän, Alex Niemisen, Saku Tuomisen ja Jenni Pääskysaaren Suomessa masinoima It Gets Better -kampanja, jossa väänsimme yhdessä yötä myöten pro bono videosisältöä, toi sähköpostiin yksittäisiltä katsojilta palautetta, kuinka video oli rohkaissut heitä jatkamaan omalla polullaan. Palaute toi kyyneleet silmiin, se tuntui merkitykselliseltä (olen itse asiassa yhden näistä palautteista pinnannut itselleni talteen ja palaan aika ajoin lukemaan sen). Tuntui siltä, että tämä on juuri sitä miksi näitä töitä tehdään. 

Tällaisia yksilöön rohkaisevasti vaikuttavia sisältöjä ei kuitenkaan pääse tekemään joka kvartaali. Voisiko työn  merkityksellisyydelle löytyä jotain toista näkökulmaa?

242 000 katselua

Vuoden 2017 aikana tuottamiamme livestreamejä katsottiin reilu 242 tuhatta kertaa. Luku koostuu lähinnä sisäisistä webcasteista, sijoittajaviestinnästä, markkinointiwebinaareista, seminaarilähetyksistä, tuotejulkistuksista ja muusta yleisölle relevantista yritysviestinnästä. Meidän ja yhteistyökumppaneidemme livestreamit, jotka tuo luku pitää sisällään, on toteutettu valtaosin Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa – kun taas katsojien maantieteellinen jakauma kattaa kaikki mantereet Antarktista lukuunottamatta.

Streamien kesto on ollut keskimäärin noin tunnin verran, eli puhutaan viestinnästä jota yleisö jää katsomaan, ei some-videoista tai muutaman minuutin videotarinoista. Lisäksi, suurempaan osaan streameista on liittynyt vahvasti yleisöä osallistavia elementtejä kuten äänestyksiä ja chat-mahdollisuutta. 

Ottaen huomioon ylläolevat, vaihtoehtona näille 242000 katselukerralle on käytännössä ollut osallistuminen ja sisällön kuluttaminen paikan päälle matkustaen. Mutta online-osallistuminen on (ammattimaisesti toteutettuna) tänä päivänä jo kokemukseltaan sillä tasolla, että moni valitsee vapaaehtoisesti toisin – ei pelkästään ajansäästön, vaan myös mukavuuden takia. 

147 vuoden ajansäästö

Jos lähdemme laskemaan ajansäästöä joka syntyy siitä, kun streamin katsojan ei tarvitse tulla paikalle, voisi rajusti yksinkertaistaen todeta säästöä syntyneen noin 242 tuhatta tuntia (tunti per edestakainen matka). Tämä vastaa työvuosiksi muutettuna 147 vuotta! Sataneljäkymmentäseitsemän vuotta aikaa joka olisi voitu käyttää johonkin järkevämpään, kuin matkustamiseen. Merkittävä luku, mutta pyörimme edelleen liiketaloudellisesti merkittävissä asioissa – yhteiskunnallisesti ei niinkään.

Meille kaikille merkittävistä asioista taas puhutaan, jos tarkastelemme niitä ympäristövaikutuksia joita syntyy siitä, kun 242000 kertaa on tehty valinta kuluttaa sisältö etänä, paikalle menemisen sijaan. 

artikkeli-paastot-livestream-kuvat

Laskin CO2 päästöt jälleen vahvasti yksinkertaistaen ja tietyin oletuksin, jotka perustuvat valistuneeseen arvioon yleisön sijainnin suhteesta lähetyspaikkoihin. Lähteenä on käytetty mainiota laskuria sivustolla co2.myclimate.org. Olettamuksena oli, että 40% yleisöstä kulutti sisältöä samasta rakennuksesta missä sisältö luotiin (sisäiset live-lähetykset), 50% katsoi lähetystä 10 kilometrin automatkan päässä tilaisuuden pitopaikasta ja loput 10% olisi käyttänyt kulkuvälineenään lentokonetta, oletuksena Helsinki-Tukholma väli. Näillä olettamuksilla CO2 päästöt olisivat olleet 7163 tonnia, mikäli jokaisen valinta olisi ollut mennä kuluttamaan sisältö paikan päälle.

Alla yksinkertaistettu kooste laskelmasta. Autona on oletuksena 7 litraa / 100 km kuluttava bensiinikäyttöinen auto. 

Tämä vastaa 80 000 jääkaapin sähkönkulutuksen vaikutusta. Tai vastaavasti 650 000 matalaenergialampun vuosikulutusta. (laskelman lähde: carbonfootprint.com)

80000-jaakaappia

Jotakuinkin kaikkien Tamperelaisten jääkaappien hiilijalanjälki siis. Onko tämä sitten paljon vai vähän? Eihän näiden 242 tuhannen valinta kuluttaa sisältö etänä ilmaston lämpenemistä pysäytä, ja voisimme todeta, että ihan sama koska Intiassa.. jne jne. Mutta, tiedät kuinka tämä yhtälö toimii, en lähde tässä moralisoimaan tai korostamaan meidän omien valintojen merkitystä. 

Kyyneleet silmiin ja taputus omaan selkään?

 
Palataan aiheeseen yrityksen toiminnan kontribuutiosta yhteiskunnalle. Kaiken kaikkiaan, FLIKin toiminta on kaikki livestreamauksen toteuttamisen, servereiden sähkönkulutuksen ja muiden päästöjä aiheuttavien toimien huomioon ottaen positiivisella puolella tälle planeetalle. Ei siten että se toisi kyyneleet silmiin samalla tavalla kuin It Gets Better -palaute. Puhutaan kuitenkin asiasta, joka koskettaa meitä kaikkia ja joka on tulevaisuutemme kannalta enemmän kuin merkityksellinen. Asiasta, johon myös sinulla viestijänä on mahdollisuus vaikuttaa viemällä tapahtumasi verkkoon. Kun online-osallistumista on toteuttamassa asiansa osaava taho, sisältösi saavuttaa yleisösi brändillesi positiivisella tavalla ja mahdollistat – et ainoastaan yleisöllesi mielekkään osallistumistavan – myös pienen askeleen kohti kauniin planeettamme säilymistä.

Tulemme jatkossakin tuottamaan asiakkaillemme ratkaisuja, jotka eivät tuota vain liiketaloudellista hyötyä ja ajansäästöä, vaan myös elinympäristömme jatkuvuuden kannalta positiivisia asioita. Etäosallistuminen ja sisällön kuluttaminen etänä on vasta alkutekijöissään, ja jatkamme vahvaa tuotekehitystä jolla mahdollistamme entistä vaikuttavammat ja osallistavammat tavat osallistua mistä tahansa, millä laitteella tahansa.