Q&A: Lawrence Dolkart and Mikko Niittymäki – part 1

Q&A: Lawrence Dolkart and Mikko Niittymäki [part 1]

In the first part of our Q&A, the new creative force in FLIK's video productions opens up their past and backgrounds.



2018 / 2 / 2

The writer works as a Producer and Content Ninja at FLIK

Welcome to FLIK guys! So, who are you, and where are you coming from?

Larry: You wanna go first? [Looks at Mikko] I’m quite chatty… Who am I? That’s a philosophical question [laughs]. My name is Lawrence Dolkart, but only the internet and my mother call me Lawrence. You can call me Larry. Born and raised in Los Angeles, I’ve lived in Helsinki now for nine years. Came here for the obvious reasons anybody comes here: I was married to a Finnish woman. She’s still Finnish but we’re not married. [laughs] I have a son, so I’m staying here. That I love about this country, it’s probably one of the best countries to raise a child. The things that are special about this place far outweigh any seemingly difficult things. So here I am and I’m here to stay.

How about the harsh winter?

Larry: I like the snow and the cold. People love to ask: “How do you feel about the darkness?” I’m like, they are an OK band, not my favorite band. [laughs] I like light and dark, it’s kind of what I am. Both sides of that spectrum are nice as I like the extreme contrasts. The midsummer-thing, I love that, although last summer wasn’t very nice. I’ve never actually lived anywhere outside of Los Angeles before I moved here. Though I’ve travelled a lot for work: I’ve been around, to many different cultural situations and countries – and in a work environment. I’ve always felt fairly comfortable about working with people from different cultures.

Mikko: Me, Mikko, born in Helsinki, lived first couple of years in Tripoli, Libya. After that came back to Finland, and during elementary school lived for two years in Bonn, Germany. Then I lived close to Helsinki until heading to army. Been in TV-related business, for twelve years, doing everything basically from sports to news and drama to reality and lifestyle. Past years, I’ve been on the productions mostly cutting, editing and then shooting something on the side. I guess I’m a storyteller, who really likes to create and go further with my own ideas. Quite a social person, who likes to be around nice people, smiling and throwing out bad jokes. [laughs]

I guess I'm a storyteller, who really likes to create and go further with my own ideas.

What type of projects/companies have you been working on?

Mikko: Before coming here I was working for two years at Yellow Films, as an editor over there. Before that, generally freelancing all over at production companies in Helsinki.

So this isn’t that new environment for you.

Mikko: No no, been quite a while here. I know quite a bit about different productions, big and small, good and bad.

Larry: My background is all film, mostly commercial film. It was where I started as a teenager. And I’m not a teenager anymore. I have literally a 30+ year film career.

Mikko: Yea you’re not a teenager, but your mind is like teenagers.

Larry: I’m not very mature for my age, that’s true. [laughs] I started in commercials, that was my first job, in TV-commercials as a PA. Then I worked myself up from PA. I never finished high school, I don’t have a degree to do anything, but I teach at the Master’s level quite often these days. [laughs] I worked my way up, which is very common back home. You learn along the way. It teaches you how to understand and respect what everybody else does. And I like that.

Over the years I worked for so many, from the RSA to HSI, which are big commercial companies. Some of my great mentors, would probably be a better way to describe my career. Because I did like hundreds of music videos and commercials at different levels, very small to very large, million dollar commercial projects, single commercials, for a week!

So, my two great mentors were… Rolf Kestermann, who did a lot of this beauty lighting stuff. Rolf is my greatest mentor, when it comes to lighting and the philosophy of lighting. I worked probably for every production company in LA at one point. With Rolf I did these fashion models and we did a lot of work with beauty brands and he was and is still considered one of the greatest beauty cinematographers. And I still say, he’s one of my greatest mentors.

Then I had this other mentor, Samuel Bayer, who is most well known probably for the Nirvana’s Smells Like Teen Spirit video. I didn’t do that video, but I did most of them, ten years after that one. He inspired me to always shoot from the hip and added a raw edge to my beauty background. 

I came from being PA into doing lighting pretty quickly, and worked my way up in the lighting department with Rolf, where I learned a lot of the theory of lighting and philosophical approaches to lighting. Not “you have to do it this way”, but he inspired me to see that everything can be beautiful. Then I did this other stuff with Sam, these big rock videos, from David Bowie and Sheryl Crow to The Cranberries. That list is super long.

Mikko: Maybe you forgot Tom Jones’ Sex Bomb. That’s what Finnish people love. [both laugh]

What’s your favorite video? Not the best, but favorite.

Larry: It’s up there with the best one’s as well. It’s the song and combo of being this nineties… Some people called me part of the zeitgeist of the nineties music video look – which is a huge complement. The Bullet with Butterfly Wings video by Smashing Pumpkins is quite special to me. They still play that a lot. That’s with Samuel Bayer. It was the first job I started operating the camera on. Very shortly after that I was shooting for him and other directors – as a DP.  I just love the combination on that video: the story, the song and everything kind of came together. It’s based on Salgado Diamond mines photography books. It has like a thousand extras, it seems very simple when you look at it, but quite often it’s the simple stuff that can be quite complicated.

I did the Björk’s It’s Oh So Quiet video with Spike Jonze. Everyone thinks it’s just a girl walking out of a tire store, right? And that’s what it is. You have to go look at it. It’s hugely technical, because the camera, the lights and he music are all slaved to the speed ramp. It takes a lot of light to change the look of exterior day light – in the middle of summer. We had a street row of 3000k worth of lights that are all programmed to the camera speed change. Because it goes into slow motion and it’s still sync all ramp with the music of course. It looks simple, but to do all that, it’s a big set up.

We talked about working outside the box, I thought, “Why don’t we work inside the box and make that much more pretty – let’s make that really good!”

From your past, what are you bringing to the table here in FLIK?

Mikko: I guess from me, it’s my diverse experience, from different kinds of things. And the way I want to push myself onto the next level as well, getting out of the dark room we are in ourselves. Putting together stuff other people have been planning and producing, getting them to that level. Being one of the guys using their brain to create something amazing and nice.

What I want to bring here as well is, working with Larry before, we’ve been doing plenty of projects together. He’s been one of the guys I can certainly say I’ve been learning quite a bit from. It’s always been a pleasure and I’m looking forward to what kind of things we can create together in the future. Looking really forward – he’s a great mentor and always has something to say.

Larry: Yea I do always have something to say. I come from a loud culture, we talk a lot. So culturally it’s a bit different. Hopefully, I bring some disruption to this office. I believe in those kinds of concepts. People get complacent in doing the same things, the same way, all the time.

I don’t necessarily want to change things. I have specific ideas and I can be little bit stubborn in my own ideas, I’d like to be more open to hearing… I might go like “Ohhh this is my art!”, I have that crazy avant garde artist side. But I also have this other side. We talked about working outside the box, I thought, “Why don’t we work inside the box and make that much more pretty – let’s make that really good!” There can be a different perspective inside it, a box has many sides.

What I’m going to bring, is making those things more special. I don’t have a huge agenda, how to make those special – it’s more about inspiring people – that they can be more special, in a simple way.

Continue to read part 2 of the interview.

5 palvelua helpottamaan videosisällön tuotantoa

5 palvelua helpottamaan videosisällön tuotantoa

Videotuotannon eri vaiheisiin löytyy useita tekemistä helpottavia ja nopeuttavia palveluita - listasimme näppärimmät.


Riku Pyhälä

2017 / 11 / 27

Kirjoittaja työskentelee FLIKissä Tuottajana.

“It's not where you take things from — it's where you take them to.”
Jean-Luc Godard

Yksi digitaalisuuden suomista eduista videomaailmassa – ja oikeastaan kaikessa luovassa sisällöntuotannossa – on se, ettei kaikkea aina tarvitse tehdä ja tuottaa itse. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kenenkään pitäisi ryhtyä varastamaan, vaan hyödyntää sisällöntuotannossa esimerkiksi Creative Commons -lisensoitua materiaalia. Lisäksi digitaalisuus ja erityisesti mobiililaitteet tuovat mukanaan kymmeniä videotuotantoa tukevia sovelluksia ja palveluita.

Meneillään olevassa digitaalisessa murroksessa yrityksillä ja yhteisöillä on itse asiassa paremmat mahdollisuudet tuottaa elämyksiä asiakkailleen ja sidosryhmilleen kuin koskaan aikaisemmin – ja kokonaan itse. Kokosimme yhteen 5 tehokasta palvelua ja sovellusta, joilla nostaa oma videosisältö uudelle tasolle.



Tuottajat tietävät tämän: kiire on osa työtä. Jotta tuotannon langat eivät sotkeudu, on aikataulutus tuotannoissa äärimmäisen tärkeää. Tuotannon suunnittelu ja aikataulutus takaavat sen, että videosisältö saadaan mahdollisimman laadukkaasti ja nopeasti valmiiksi – ja aikataulussa.

Shotlister on simppeli sovellus, jonka avulla voit helposti luoda kuvausaikataulun ja myös jakaa sen pdf:nä työryhmällesi. Sovellus tarjoaa myös mahdollisuuden lisätä työryhmän jäseniä projektiin, mutta tämä vaatii sovellukseen PRO-laajennuksen, jonka hinta on kirjoittamishetkellä 13,99€/vuosi.

Potentiaali on suuri: käytännössä sovellus mahdollistaa sujuvan ja mobiilin work flown käsikirjoitusohjelmasta (Esim. Final Draft 10, Celtx) tuotantovaiheeseen. Shotlister on ladattavissa iOS-, Android- sekä MacOS –alustoille. Sovelluksen hinta on 14,99€.





[kuva- & videopalvelu]

Uupuuko tuotannostasi laadukasta kuvamateriaalia tietystä aiheesta? Erilaiset kuvapankit tarjoavat tekijänoikeusvapaita kuvia ja videoita tuotantokäyttöön, jopa 4K-laadulla. Kuvapankkien erot ovat etenkin hinnoittelussa ja kuvamateriaalin laajuudessa. Tunnetuimpia ja laajimpia kuvapalveluita ovat esimerkiksi Getty Images, Shutterstock, iStock sekä BigStock.

Jos olet tiukalla budjetilla liikkeellä, kokonaan ilmaisiakin kuva- ja videopankkeja löytyy. Pexels ja Pixabay tarjoavat laadukkaita valokuvia ja videoita myös kaupalliseen käyttöön. Ainoastaan valokuviin keskittyvistä palveluista tutustumisen arvoisia ovat esimerkiksi Unsplash ja Stocksandwich.


"Musiikki on elokuvan tiedostamaton yhdistävä sidosaine."
Carter Burwell



Musiikki on olennainen osa tuotantoa ja luonnollisesti videon äänikerrontaa. Musiikin myötä saatat löytää videoosi sujuvan rytmin sekä elementtejä, joilla rakennat kerronnan nousuja, laskuja ja käänteitä.

Aina ei kuitenkaan ole käytettävissä tarvittavia resursseja saati kykyjä tuottaa itse musiikkia videosisältöihin. Tekijänoikeusvapaata musiikkia tarjoavia palveluita on monia, mutta Artlist-musiikkipalvelu erottuu muista erityisesti innovatiivisella hinnoittelullaan. Palvelu tarjoaa musiikkia kiinteällä hinnalla musiikkipankkinsa rajatonta käyttöä vastaan. Lisäksi palvelun valikoima laajentuu jatkuvasti – ja näin hinnallekin saa koko ajan parempaa vastinetta.





Videoita katsellaan yhä enemmän ilman ääntä ja tekstitys on tällöin olennainen osa videota. Tekstitysten myötä myös videon yleisö saattaa laajentua kansainväliseksi, ja laadukas käännös takaa vakuuttavan tuloksen.

Käännöksen kanssa ei kuitenkaan kannata jäädä Google-kääntäjän armoille vaan kääntyä ammattilaisten puoleen. Esimerkiksi Transfluent on kansainvälinen käännöstoimisto, joka toimii myös paikallisesti. Transfluent tarjoaa kätevän käyttöliittymän, johon raahaamalla tekstin saa helposti käännettäväksi – ja ennen kaikkea luottamuksellisesti: sisällön suojaus sisältyy käännöksen hintaan.






Videonjakelu on monisäikeinen asia. Yhtäältä on mietittävä tarkoin videon kohdeyleisöä, toisaalta jakelun ajoitusta. Ennen kaikkea, näiden asioiden olisi oltava tiedossa jo ennen tuotannon käynnistymistä.

Yritysten ja organisaatioiden näkökulmasta netin suurimmat videoalustat eli YouTube, Vimeo sekä kasvavissa määrin Facebook ovat kaikki ongelmallisia. Yhden yleisö on käytännössä koko maailma (YouTube), toisen pääasiassa videoammattilaiset ja -harrastajat (Vimeo) sekä kolmas on jo täynnä jos jonkinlaista – henkilökohtaistakin – sisältöä, jonka seassa esimerkiksi brändit eivät välttämättä halua näkyä (Facebook).

Ratkaisu on kuitenkin lähellä. Kokonaisvaltainen videopalvelu Struu tarjoaa välineen ja ympäristön videon nopeaan ja sujuvaan tuotantoon sekä jakeluun – myös organisaatioissa. Joustava tuotantoformaatti mahdollistaa sisällön julkaisun hallitussa ja brändin mukaisessa ympäristössä.


Toyota 360 Experience

Toyota 360 Experience

FLIK toteutti Toyotalle ralliaiheisen hero-videon, joka keräsi kahdessa viikossa 3,6 miljoonaa katselua.


Riku Pyhälä

2017 / 09 / 20

Kirjoittaja toimii FLIKissä Tuottajana.

Toyota Auto Finland kaipasi vaikuttavaa sisältöä, joka yhdistäisi hauskalla tavalla rallin ja automerkin. FLIK tuotti asiakkaalle immersiivisen 360° drive-in kokemuksen, jossa uuden Toyota Yaris Hybridin koeajajat pääsivät yllätyksekseen kokemaan rallin erikoiskokeen tunnun rakennetussa 360° ympäristössä.


Yllätys rakennettiin huolellisesti. Tavanomaisen koeajon päätteeksi kuskit ohjasivat autonsa verhoiltuun laatikkoon, kunnes ovi aukesi ja pelkääjän paikalle istahti yllättäen legendaarinen rallikartanlukija Miikka Anttila. Samassa laatikko muuttui 360° rallikokemukseksi, ja verhoihin heijastettiin kokemusta varten neljällä kameralla tuotettua rallikuvaa ja kaiuttimista kaikui realistinen äänimaisema. Yhteistyössä Pixoi Oy:n kanssa toteutettu hydraulinen alusta heilutti autoa rallikuvan tahtiin. Tiukka ote ratista ja sisään rallitunnelmaan. Mutkikkaan erikoiskokeen päätteeksi tunnettu autourheiluselostaja Tomi Tuominen otti kuljettajilta talteen tuoreet fiilikset, minkä jälkeen koeajajat ottivat vastaan tuotantoryhmän raikuvat aplodit.


Kokemuksesta tuotettiin kaksi tehokasta videota, jotka levisivät verkossa rallipölyn tavoin. Videot keräsivät Facebookissa ja YouTubessa kahdessa viikossa yhteensä 3,6 miljoonaa katselua, ja ennen kaikkea yli 4000 jakoa, jotka takasivat yli 2,3 miljoonaa orgaanista eli ilmaista katselua.

Kaiken lisäksi kokemus päätettiin toteuttaa myös yleisölle Jyväskylän Neste Ralli -tapahtumassa, missä rallikokemuksesta kiinnostuneita kerääntyikin jonoiksi asti. Neljän päivän ajan kokemuksen testasi keskimäärin yksi ihminen per minuutti.

Tehokasta panostusta

Videot ohjasi FLIKin luova johtaja Anssi Rimpelä. Anssi on innoissaan piilokamerasta ja ensimmäisestä ohjauksestaan FLIKillä:  ”Olen tehnyt 20 vuotta televisiosarjoja, isoa eroa siihen ei tässä produktiossa ollut. Mutta aina oppii jotain uuttakin. Lyhyissä nettisisällöissä pitää mennä mahdollisimman nopeasti asiaan, aikaa tunnelman rakentamiseen on hieman vähemmän. Keskiössä on autenttinen elämys sekä katsojalle että päähenkilölle.”

Projektin tuottaja Tero Jokinen hehkuttaa asiakkaan rohkeutta: “Näin käy, kun rohkeus ja luottamus lyövät kättä. Rohkeus tehdä jotakin eri tavalla. Merkittävä osa panoksista meni siihen, että saimme aikaan elämyksen. Ja koska itse elämys oli se varsinainen tuotos, Toyota halusi tarjota sen myös laajemmalle joukolle Jyväskylä-rallin yhteydessä.”

“Tehokas viesti on aina tuloksellinen, oli panos mikä tahansa. Kannattaa muistaa, että myös kotimaisilta tuottajilta voi saada kansainvälisen elämyksen”, Rimpelä muistuttaa.

FLIK haluaa kiittää luottamuksesta ja yhteistyöstä projektissa Toyota Auto Finlandin tiimiä / markkinointijohtaja Janne Hällforsia sekä mainostoimisto LM&:ä / luova johtaja Nazzareno Sifoa.

Kiinnostuitko vaikuttavan sisällön tekemisestä?
Suunnitellaan yhdessä tarina sinun tarpeisiisi.

Ota yhteys: Tero Jokinen, p. 0400 864 089, tero.jokinen@flik.fi

5+1 kriteeriä streaming-kumppanin valintaan

5+1 kriteeriä streaming-kumppanin valintaan


Janne Vainionpää

2017 / 09 / 19

Sisällön, digitalisaation, myynnin ja markkinoinnin ammattilainen. Toimitusjohtaja, Flik Media Group.

Artikkelin lukuaika: 7 min

Kun kaikki toimijat digikonsulteista putkiliikkeisiin suoltavat sisältöä verkkoon alati kiihtyvällä tahdilla, on kaikki keinot käytettävä kilpailussa huomiosta. Ilman substanssia kikat ovat kuitenkin turhia. Ja hyvänkin substanssin voi pilata puolilaadukkaalla tai laaduttomalla toteutuksella.

Live-lähetyksistä on tullut tekniikan kehittymisen, Periscopen ja Facebookin live-toimintojen myötä arkipäivää. Live-lähetyksen organisaation sisällä tai ulkoisesti voi tehdä käytännössä kuka tahansa — minimivaatimuksena älypuhelin — ja markkinoilla on kymmenittäin toimijoita jotka tarjoavat avaimet käteen -tuotantopalveluja.

Palvelujen hinnoissa on nähtävillä suuria eroja. Kun toinen veloittaa palvelusta muutaman satasen ja toinen muutaman tonnin, syntyy helposti kysymys, että miten hintaerot voivat olla niin suuret — miksi ja mistä maksaisin enemmän?


Kokosin tähän postaukseen muutamia palveluntarjoajia erottavia tekijöitä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota kumppanin valinnassa. Tekijöitä, jotka voivat olla live-lähetysten toteutuksessa se pieni ero joka ratkaisee näyttääkö katsojan peukku sisällön ja kokemuksen suhteen alas- vai ylöspäin. Niihin yli kahteen tuhanteen projektiin joissa olen ollut tavalla tai toisella mukana, on mahtunut molempia. Tässä niistä tärkeimmät tärpit.

1 Sisällön kuluttamisen laatu

Aloitetaan kuvasta ja äänestä. Jos kuva on huonosti valaistua, huonosti sommiteltua, voi se olla ok informaation välitykseen — mutta jos haet brändiäsi tukevaa viestintää, laadulla on merkitystä.

Ääni taas on kriittisempi kaikessa lähetystoiminnassa. Yleisösi ei jaksa kuunnella sirisevää, kaikuvaa, tai muuten ärsyttävällä tavalla heikkolaatuista ääntä. Tässä toimijoiden välillä voi olla suuriakin eroja. Näennäisesti samaa palvelua tarjoavista voi toisella olla käytössään ammattitasoinen lähetyskäyttöön suunniteltu kalusto, kun toinen tekee harrastelijatasoisella kevyellä kalustolla — joka sekin voi toimia. Tässä on suuri ero. Isolta näyttävä kaluston määrä ei yleensä tarkoita sitä, että toimijalla olisi vanhanaikaista tekniikkaa, vaan sitä että he panostavat tuotantotekniseen laatuun.

Toinen merkittävä tekijä sisällön kuluttamisen laadussa on lähetykseen liitettävät muut materiaalit. Pahimmassa tapauksessa esityskalvoja kuvataan samalla kameralla kuin puhujaa — lopputuloksena sekä puhuja että esitysmateriaalit näkyvät huonosti. Parhaassa tapauksessa yleisölle on annettu mahdollisuus seurata sekä tapahtumavideota että esitysmateriaaleja molempia hyvällä laadulla siten, että yleisö voi valita kumpaa katsoo. Etenkin mobiililaitteilla moni kuuntelee lähetystä, ja seuraa samalla kalvoja full-screeninä.

Sisällön tarjoilutavassa on suuria eroja toimijoiden välillä ja erot ratkaisujen välillä voivat olla sisällön kulutuskokemuksen kannalta varsin merkittäviä.

2 Katsojakokemuksen laatu

Yleisön pitäminen ja positiivisen kokemuksen tuottaminen voi karahtaa monessa kohtaa.

Landing page ja rekisteröitymisprosessi: pystyykö palveluntarjoajasi tuottamaan kokemuksen, jossa rekisteröintiprosessi on sujuva siten, että ilmoittautuneelle lähtee kalenterikutsu. Jos käytät tässä markkinoinnin automaatiojärjestelmää, pystyykö toimittajasi integroitumaan järjestelmään siten, ettei prosessiin tule säröjä?

Päätelaitteiden tukeminen: Olen itse sattuneesta syystä innokas webinaarien kuluttaja. Usein osallistumiskonteksti- tai ajankohta on sellainen, etten halua kaivaa esiin läppäriä, vaan osallistua mobiililaitteella. Valitettavasti edelleen tulee vastaan tilanteita joissa kokemus mobiililaitteella ei yksinkertaisesti toimi. Kuten myös desktop -ympäristössä tilanteita joissa osallistuminen vaatii esimerkiksi flash-playerin, joka on katoavaa kansanperinnettä. Huomio: flashin markkinapenetraatiosta ei edes löydy tänä päivänä statistiikkaa, ja Adobe on ilmoittanut flashin kehityksen lopettamisesta. Silti, markkinoilla on toimijoita joiden ratkaisut perustuvat flashin käyttöön jakelussa.

Yleisösi kokemus on brandisi ydin.

3 Jakelu & teknologiaosaaminen

Lähetys pätkii, kuva ei näy? Erityisesti organisaation sisäisissä massalähetyksissä verkko huutaa hoosiannaa, ja Internet-kaista tai toimistojen väliset reititykset eivät yksinkertaisesti kestä lähetyksen aiheuttamaa kuormaa.

Tässä aspektissa on kenties suurimmat erot toimijoiden välillä.

Varoitus, seuraava osio sisältää teknisiä termejä! Mikäli katsojia halutaan palvella hyvin sijainnista ja päätelaitteesta riippumatta, vähimmäisvaatimus on adaptiivinen HTML5 streamaustekniikka globaalin CDN-verkon välityksellä (kuten esimerkiksi Amazon tai Akamai). Tämä tarkoittaa sitä, että streami transkoodataan ennen jakelua useaan eri kuvakokoon ja bitrateen (määrittää sen kuinka paljon yksittäinen katsoja kuluttaa verkkokaistaa), ja katsojapäässä katsojalle tarjoillaan automaattisesti hänen yhteysnopeuteen parhaiten soveltuva streami.

Tästä huolimatta, katsojien määrän ollessa suuri streami ei tule tavoittamaan (organisaation sisällä) katsojia hyvällä laadulla ilman kehittyneempiä jakeluteknisiä ratkaisuja. Tällaisina ratkaisuina voi toimia esimerkiksi peer-to-peer teknologia, jolla katsojat organisaation sisällä hakevat sisällön toisiltaan, eivätkä CDN-verkosta Internetin yli, kuten on normaalitapauksessa tapana.

Mikäli todella haluat ottaa organisaatiosi sisällä live-lähetykset viestinnän välineeksi ja päästä eteenpäin ”ei se kuitenkaan toimi” -ennakkoluuloista, kannattaa valita kumppani joka on tietoinen teknologiasta syvällisellä tasolla, pystyy kertomaan erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista ymmärrettävästi ja keskustelemaan niistä organisaation ”IT-osaston” kanssa.

Asiansa osaava kumppani voi tuottaa paremman lähetyslaadun lisäksi myös merkittäviä kustannussäästöjä.

4 Data & Engagement

Miten ajattelit hyödyntää live-lähetyksistä syntyvää dataa. Data voitaisiin jakaa kahteen kategoriaan:

Katsoja & laatudata: Kuinka monta uniikkia katsojaa, kauanko he viettivät sisällön parissa, no-show prosentti rekisteröityneistä, ketkä olivat online.

Engagement -data: Lähetysten aikana voit mitata yleisön suhtautumista viestiisi eri tavoilla. Pollit eli kyselyt tai äänestykset ovat hyvä tapa mitata yleisön ”pulssia”, ja toisaalta chat-viestit voivat antaa erityisesti liidigenerointitarkoituksissa arvokasta dataa yksilöityjen osallistujien tarpeista, odotuksista ja suhtautumisesta asiaasi.

Suorat lähetykset ovat erinomainen tapa kerätä yleisöstäsi (paljon) kiinnostavaa laatu- ja määrädataa. Ne puhuvat usein suoraa kieltä tarjoamasi substanssin kiinnostavuudesta, ja minimissään tarjoamasi sisältökontekstin arvosta yleisöllesi. Ne tarjoavat raakaa dataa yleisösi reaktioista sisältöösi, polttoaineeksi liiketoimintasi kehittämiseen.

Ilman valideja mittareita toimenpiteitesi parantaminen perustuu mutuun.

5 Tietoturva

Pikku juttu. Onhan palveluntarjoajasi ratkaisun tietoturva kunnossa? Oletko varma, että yrityksesi sisäiset salaisuudet eivät ole jossain palvelimen nurkalla täysin suojaamattomana odottamassa ensimmäistä innokasta vastaantulijaa? Ei tästä muuta.

+ 1 Keno

Vain panostamalla fiksusti voit voittaa, eikä sen tarvitse olla arpapeliä. Streamauksen teknologiat ja kerrontaformaatit kehittyvät — kovaa vauhtia. Kiinnittäisin kumppanin valinnassa erityistä huomiota siihen, onko toimittaja etu- vai takakenossa suhteessa innovatiivisiin ratkaisuihin. Onko palveluntarjoaja kykeneväinen kehittämään tarinankerronnan ja sisällön sisäistämisen menetelmiä live-lähetyksissäsi? Pystyykö tiimi tarjoamaan kustannustehokkaita ratkaisuja useista lähetyspaikoista koostettaviin live-kerrontaformaatteihin? Entä monimuotoisemmista lähetyspaikoista — esimerkiksi liikkuvasta autosta — tapahtuviin lähetyksiin? Pystyykö tiimi tuomaan ratkaisuja joilla saat isonkin organisaation sisäiset lähetykset toistumaan sillä laadulla, millä olemme tottuneet katsomaan suoria lähetyksiä televisiosta? Jos ei, niin otat turhan takakenon suhteessa yleisösi odotuksiin.

Lopulta kysymys on kahdesta asiasta: yleisösi palvelemisesta parhaalla mahdollisella tavalla, ja siitä miten pystyt hyödyntämään yleisödatan — niin peruskävijädatan kuin myös yleisösi engagementistä syntyvän tiedon. Kun teet panostuksia niin yrityksen sisäisen kuin myös ulkoisen yleisön palvelemiseen moderneilla live-sisällöillä, pidä huoli, että nämä kaksi asiaa ovat kunnossa. Muuten aktiviteettisi voivat yllättävän helposti kääntyä tulokseltaan negatiivismerkkikseksi.

Jos erityyppiset streaming-mahdollisuudet kiinnostavat, tässä pitkän mutta toivottavasti substanssirikkaan alustuksen jälkeen se call-to-action:

FLIK – Ratkaisemme videon webinaari-sarjassa 3.10. klo 11.00

Aiheena Peer-to-peer ratkaisut. Miten ratkaistaan hyvälaatuinen livestream isossakin organisaatiossa ilman että verkkokapasiteetti nostetaan valtava(n kalliiksi)? Miten varmistetaan, että miljöössä joka koostuu useista toimipisteistä, myös ne pienimmällä verkkokapasiteetilla varustetut etäpisteet pääsevät kuluttamaan sisältöä hyvällä laadulla?

Kerromme webinaarissa ratkaisusta, jolla Videosync -palvelun adaptiivinen, kaikilla päätelaitteilla ja alustoilla toimiva streamaus voidaan yhdistää Hiven peer-to-peer ratkaisuun, ja siten tarjota organisaation sisäisissä live-lähetyksissä pätkimätön katselukokemus jopa täydellä HD-laadulla.

Vieraanamme Hive Streamingin CCO Todd Törnquist.


ps. Lupaamme että asiantuntijamme ei soittele perään jos:

  1. ilmottaudut mutta et osallistu
  2. osallistut mutta poistut paikalta alle minuutissa
  3. olet paikalla pidempään mutta vastaat webinaarin polleihin tietyllä tavalla *

* correct answer sequence not revealed

DIY: kuvakerronta videossa

DIY: kuvakerronta videossa

Kuvaamisen aloittaminen on nykyisin äärettömän helppoa. Ennen kuin tartut kameraan ja painat punaista nappia, tutustu muutamiin liikkuvan kuvan sääntöihin.


Riku Pyhälä

2017 / 06 / 20

Kirjoittaja työskentelee FLIKissä Tuottajana ja Content Ninjana.

Edellyttää eräänlaista hullun rohkeutta kirjoittaa videokuvakerronnan säännöistä; onhan taustalla yli sata vuotta elokuvan historiaa, johon liikkuvan kuvan kerronta perustuu. Satavuotisen historian aikana muodostuneisiin lainalaisuuksiin tutustuminen kuitenkin kannattaa, jos haluaa tuottaa videoita nopeasti ja laadukkaasti. Sääntöjä ei siis pidä ajatella rajoitteena vaan ohjenuorana. Kuten kaikessa luovassa tekemisessä, videokerronnassa perusperiaatteiden hallitseminen mahdollistaa myös niiden luovan rikkomisen.

Haastatteluiden kuvaaminen

Yksinkertaistenkin haastatteluiden kuvaaminen vaatii huolellista kuvasuunnittelua. Kuvasuunnat ja -koot vaikuttavat viestin sävyyn ja sisältävät jopa yllättäviä piilomerkityksiä.


Haastattelukuvassa haastateltavan on hyvä katsoa hieman kameran ohi, ikään kuin haastattelijaan. Kohti kameraa katsominen toimii efektinkaltaisena ratkaisuna, ja henkilön puhe kohdistuu tällöin suoraan katselijalle.

Henkilön kuvaaminen yläviistosta pienentää ja luo alentavan vaikutelman. Alhaalta päin kuvaaminen taas korottaa ja ylevöittää. Myös katseen suunnalla on erilaisia, jopa psykologisia merkityksiä. Länsimaisen lukusuunnan mukaisesti, kun henkilö katsoo kuvassa oikealle, hän tähyää tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin; kun taas vasemmalle, katse suuntaa menneisyyteen.

Kuvakoot ja rajaus

Kuvakoon ja rajauksen muuttuessa valtaa ja painoarvoa saa kuvassa enemmän joko henkilö tai ympäristö. Alta näet klassisen kuvakokojärjestelmän rajaukset.

Laajimmassa kuvakoossa eli yleiskuvassa, miljöön elementit nousevat pääosaan eikä henkilön ilmeillä ole enää merkitystä – jos niitä edes pystyy havaitsemaan. Tiiviissä erikoislähikuvassa taas päästään kiinni juuri hienovaraisiin tunnetiloihin, silmänräpäytykselläkin voi olla merkityksensä. Rajattaessa puoli- ja lähikuvaa kannattaa huomioida myös ns. head space eli pään yläpuolelle jäävä tila. Muista jättää “tilaa ajatukselle”.

I like to say that lighting is about taking the light away. I often like to use the shadows more than the light.
Vilmos Zsigmond


Valaisulla luodaan kuvaan haluttua tunnelmaa ja tyyliä, mutta sekin on pohjimmiltaan tekniikkaa. Valaisussa puhutaan kahdenlaisesta valosta: sinisestä ja keltaisesta. Sininen valo on useimmiten auringosta tulevaa, luonnollista valoa, joka on värilämpötilaltaan noin 5600K. Keltainen keinovalo, esimerkiksi loistelampusta tuleva valo, on värilämpötilaltaan alhaisempaa, lähempänä 3000K.

Arkisesti puhutaan kylmästä sinisestä tai lämpimästä keltaisesta valosta. Näitä kahta ei useimmiten kannata sekoittaa kuvauksessa, vaan valita selkeästi jompikumpi. Kameran whitebalance-ominaisuudella voi valita kuvaan valaistuksen mukaisen valkotasapainon.

Erona näihin erilaisiin valoihin on ennen kaikkea niiden kyky luoda varjoja. Pehmeä keinovalo valaisee usein tasaisesti kauttaaltaan ja kuvassa on vain kevyitä varjoja. Kirkkaassa auringonvalossa varjot ovat tiukkoja ja erottuvia – esimerkiksi kasvoille syntyy vahvoja kontrasteja ja jopa dramaattinen vaikutelma. Helppo tapa tasoittaa kasvojen varjoja on ottaa kuvauksiin jokin valoa heijastava pinta, ns. refle. Se asetetaan kuvattavan toiselle puolelle heijastamaan valoa kasvojen pimeälle puolelle.

Tärkeintä on valaista riittävästi. Jälkikäsittelyssä kuvasta voidaan aina vähentää valoisuutta, mutta pimeään jääviä kohteita sinne ei saada taiottua mistään takaisin.

Liike kuvassa

Liikkeen merkitys kuvakerronnassa on valtava: se herättää kuvan eloon. Käytännössä kyse on joko kameran liikkeestä tai kuvan sisällä tapahtuvasta liikkeestä.

Kameran liikkeellä vaikutetaan vahvasti tunnelmaan: hitailla kamera-ajoilla luodaan viipyilevää tunnelmaa, nopeilla kamera-ajoilla vauhtia ja kiirettä. Hienoinen kameran heiluminen luo vaikutelmaa autenttisuudesta ja sitä käytetään yleisesti dokumentaarisessa kerronnassa.

Kohteen liikkeen hidastukset toimivat esimerkiksi urheilukerronnassa visualisoimassa kamppailua ja voimankäyttöä nopeissa suorituksissa. Nopeutus on erittäin vahva efekti, ja sitä käytetään erityisesti komiikassa tai korostamassa valitun kohteen staattisuutta suhteessa ympäristöön.

Sound is a huge influence on peoples' attention.
Walter Murch

Musiikki ja leikkaus

Musiikki on hyvä tapa löytää toimiva leikkausrytmi. Haluamasi tyylinen musiikki helpottaa leikkausvaiheessa hakemaan rytmiä kuvakerrontaan. Yksinkertaisimmillaan: nopea tempo istuu vauhdikkaaseen kuvastoon ja hidas tunnelmoivaan. Musiikkia kannattaakin miettiä jo ennen kuvausta.

Videoleikkauksessa on muutamia hyviä perustapoja siirtyä kuvasta toiseen: muun muassa äänen tai liikkeen kautta. Voimakas ääni, esimerkiksi oven kiinnilyönti, on selkeä leikkauskohta. Samoin kuvassa tapahtuvan nopean liikkeen, kuten käden heilahduksen myötä toiseen kuvaan leikkaaminen on näppärä siirtymä.

Valtavia hyppäyksiä kuvakokojen välillä – esimerkiksi erikoislähikuvasta suoraan laajaan yleiskuvaan – ei useimmiten kannata leikkauksessa tehdä, koska katsoja ei välttämättä löydä yhteyttä kuvien välillä. Toisaalta, liian pienetkin kuvakoon muutokset johtavat nopeasti monotoniseen ja latteaan kerrontaan. Hyvä nyrkkisääntö on, että pyritään leikkaamaan aina yhden tai kahden kuvakoon yli.

Luo oma tyylisi

Muista, että kaikki säännöt on tehty rikottaviksi. Uskalla kokeilla kameran kanssa ja löytää oma tapasi tuottaa videoita. Oma persoonallinen kädenjälki on aina arvokkainta, ja ennen kaikkea kiinnostavinta sisältöä.

7 somevideon sudenkuoppaa

7 somevideon sudenkuoppaa

Kuka tahansa voi julkaista videonsa sosiaalisessa mediassa. Siksi yhdelläkään julkaisijalla ei ole varaa helppoihin virheisiin.



Kirjoittaja työskentelee FLIKissä
Tuottajana & Kouluttajana.

Kilpailu sosiaalisen median videomaailmassa on äärettömän kovaa eikä julkaisijalla ole varaa virheisiin, jos haluaa saada viestinsä perille ja videonsa leviämään. Videosisältö on yksinkertaisesti räätälöitävä sosiaalisen median tarpeisiin. Tässä seitsemän somevideon perusvirhettä, jotka välttämällä pysyt mukana kisassa.

Liian pitkä video

Videon katselu siirtyy tänä päivänä yhä enemmän mobiililaitteisiin ja se tarkoittaa lyhyempiä katselupyrähdyksiä ja ns. mikrohetkiä. Videota katsellaan bussissa, lounastauolla, koiraa kävelyttäessä. Tällaisissa tilanteissa ainoastaan sisällöt, jotka tarjoavat viestinsä tehokkaasti ja heti pääsevät perille.

Tiivistä viestisi ja pidä videosi lyhyenä. Sekunnintarkkoja viiteaikoja ei ole olemassakaan, vaan julkaisu riippuu kanavasta ja videosta itsestään. Mikäli et millään pysty tiivistämään ja olet jakamassa useamman minuutin mittaista videota, kannattaa miettiä pienien 5-15 sekunnin teaser-videoiden toteutusta. Rakenna videon julkaisusta viestinnällinen kokonaisuus.

Väärä kuvaformaatti – pysty- vai vaakakuva?

Sillisalaattimaisesta olemuksestaan huolimatta verkon suurin videoalusta YouTube on edelleen lähtökohtaisesti vaakakuvan maailma. Se toimii muun muassa jakelualustana suuren valkokankaan elokuvien trailereille, mikä osaltaan määrittää sen muotoa.

Snapchatin, Periscopen ja Instagram Storiesin myötä pystykuva yleistyy jatkuvasti ja muoto käyttääkin tehokkaasti hyväkseen puhelimen koko näyttöä. Videon katselun keskittyessä yhä useammin suoraan YouTuben ulkopuolelle ja sosiaaliseen mediaan, esimerkiksi Facebookiin, Instagramiin tai Twitteriin, samalla pysty- ja neliömuotoisen videokuvan rooli kasvaa.

Huonolaatuinen ääni

Videon huono ääni on edelleen selkein merkki heikosta laadusta. Heikon kuvamateriaalin hyväntahtoinen katsoja voi toisinaan tulkita ilmaisuksi, mutta heikkoa ääntä voi harvoin perustella mitenkään.

Äänitä siis videosi laadukkaasti rauhallisessa ympäristössä, ja muista ottaa ulkokuvauksessa huomioon vaihtuvat sääolosuhteet: sade ja erityisesti tuuli. Jos kuvaat mobiililaitteilla, käytä ehdottomasti ulkoista mikrofonia, esimerkiksi nappimikrofonia.

Tästä artikkelista löydät lisää vinkkejä DIY-mobiilivideotuotantoon.

Tylsä sisältö

Vaikka aiheesi ei olisi kaikista mediaseksikkäin, videosi voi silti olla mielenkiintoinen. Älä tyydy vain välittämään viestiäsi vaan löydä tarina sen takaa. Sosiaalisessa mediassa liikkuu niin paljon erilaisia sisältöjä, että kilpailu katsojien huomiosta on armotonta.

Sisältösi on muotoiltava iskeväksi ja tarttuvaksi; jo videon ensimmäiset sekunnit ratkaisevat. Jos videosi ei tarjoa heti alussa tarttumapintaa, katsoja ei todennäköisesti jää odottelemaankaan sellaista. Esimerkiksi jokin yllättävä fakta, tilasto tai sitaatti herättää nopeasti mielenkiinnon katsojassa.

Videon lopetus on ratkaisun paikka: mieti, mitä haluat katsojan tekevän videon jälkeen. Haluatko hänen esimerkiksi klikkaavan linkkiä videon alla, siirtyvän seuraavaan videoon vai jopa kyseenalaistavan omaa ajatteluaan? Riman voi nostaa korkeallekin, kunhan et jätä katsojaa kylmäksi.

Hashtagien unohtaminen

Erityisesti Twitterissä ja Instagramissa videon jakaminen edellyttää suunniteltua hashtagien käyttöä. Onko videokampanjallasi oma hashtag, jota viestitte myös muissa materiaaleissa? Mitä suosittuja hashtageja sinun kannattaa käyttää sisältösi ohessa? Kannattaa myös muistaa, että hashtagitkin ovat tapa kommunikoida: kevyt huumorikin on niissä sallittua.

Voit hakea sopivia hashtageja esimerkiksi osoitteesta hashtagify.me.

Tekstityksen puuttuminen

Videoita katsellaan yhä enemmän liikkeessä tai paikoissa ja tilanteissa, joissa ei ole mahdollista kuunnella ääntä. Tekstitys saattaa ratkaista videosi kohtalon.

Jos videosi on tekstitetty hyvin ja tehokkaasti, katsoja viihtyy videon parissa eikä hyvä sisältö mene ohi. Tekstittämiseen on olemassa hyviä perussääntöjä, jotta teksti pysyy helposti luettavana eikä syö liikaa huomiota videokuvalta.

Lue how-to -artikkelimme mobiilivideon tekstittämisestä.

Huonosti ajoitettu julkaisu

Ajoitusta kannattaa miettiä monelta kantilta. Millainen on yleisösi? Mihin aikaan se on sisällön äärellä? Jos video on esimerkiksi mainos tapahtumasta, kuinka paljon aikaisemmin se kannattaa julkaista, jotta se ehditään nähdä?

Tutustu somekanaviesi analytiikkatyökaluihin, ja hyödynnä niitä. Saat niistä tärkeää tietoa asiakkaistasi.

Muista, että julkaisuja voi myös ajastaa, jos suosituimmat katseluajat vaikuttavat olevan työajan ulkopuolella. Älä siis tee somejulkaisusta rasitetta, vaan suunnittele julkaisuaikataulusi.

Testissä: Clips-sovellus

Testissä: Clips-sovellus

Teknologiajätti Apple julkaisi uuden videosovelluksen, Clipsin. Testasimme Clipsiä, ja mietimme mitä Apple oikein ajaa takaa?


Riku Pyhälä

2017 / 04 / 19

Kirjoittaja työskentelee FLIKissä
Content Ninjana.

Clips on saapunut videosovellusmarkkinoille isoin odotuksin. Julkaisu ylitti kansainväliset uutiskynnykset helposti – onhan kyseessä teknologiajätti Applen uusi sovellus. Markkinat ovat suuret ja kasvavat, sillä videosisältöjen jakaminen verkossa vain ja ainoastaan lisääntyy. Vuonna 2022 videosisältöjen määrän ennustetaan edustavan 75% kaikesta liikenteestä. Apple ei suinkaan ole ensimmäistä kertaa mobiilivideon parissa, joten mitä uutta Clips tuo?


Parhaimmat naurut irtosivat, kun testasimme sovelluksen Live Titles -ominaisuutta. Kyseessä on ominaisuus, joka tunnistaa videolla puhuttua kieltä ja lisää sen suoraan videoon. Sanomattakin on selvää, että artikulaation on oltava selkeää. Lauseen painot saattavat mennä sovelluksella ristiin ja lopputuloksesta tulla silkkaa dadaa. Sovellus tukee tällä hetkellä 36 kieltä, mutta suomen kieli sijapäätteineen aiheuttaa sovellukselle selvästi vaikeuksia.

Clips tarjoaa käyttäjälle perinteiset videoleikkausominaisuudet trimmaus-työkaluineen. Videota on helppo luoda ja sovelluksen käyttö on intuitiivista. Äänen tasoja ei sovelluksessa pysty muokkaamaan lainkaan, mikä laskee rajusti sen pisteitä. Äänen osalta Clipsissä on mahdollista vain mikin täydellinen hiljentäminen sekä musiikin lisääminen. Ääniominaisuudet ovat tosin heikoilla kantimilla miltei kaikissa kuvaus- ja editointisovelluksissa, joten hyviä vaihtoehtojakaan ei juuri ole.

Alla Clipsin perusominaisuudet:

Filtterit – klassinen valikoima filttereitä – yhteensä 7 kappaletta – löytyvät kolmiympyräisen kuvakkeen takaa. Määrä on varsin pieni, ottaen huomioon esim. Instagramista löytyvä laajan filtterivalikoiman. Olisi odottanut Clipsin tarjoavan videopuolelle vastaavaa valikoimaa.

Geotagit ja emojit – Tähtikuvakkeen takaa löydät kellonajan, paikan, erilaisia muotoja, kuten neliöitä ja nuolia sekä tekstejä, joita pystyt myös muokkaamaan lisättyäsi ne videoon.

Tekstikortit – T-ikonista löytyvät tekstikortit, jotka toimivat esimerkiksi videon alku- tai lopputeksteinä. Tekstit korteissa ovat myös täysin muokattavissa.

Äänet – Viimeisestä eli nuottikuvakkeesta löytyvät valmiit ääniraidat sekä oma äänikirjastosi. Sovellukseen on liitetty kiitettävä määrä maksutonta musiikkia (mm. Hollywood-säveltäjä Hans Zimmerin The Summit), jota voit käyttää videosi taustalla.


Clipsin logiikka perustuu videoprojekteihin, mikä on tuttu malli monista videosovelluksista, kuten iMoviesta, FilmoraGo:sta tai Splicesta. Video luodaan projektin sisällä kuvaamalla itse sovelluksessa tai lisäämällä siihen omia videoita.

Itse videon luonti tapahtuu sovelluksessa erikoisesti, ja poiketen muista videosovelluksista. Tavallisesti videosovelluksissa (ja kameroissa yleensä) nauhoitusnäppäintä painetaan vain kerran, jolloin tallennus starttaa ja aika alkaa juosta.

Clipsissä video syntyy ikään kuin virtana, pitämällä pohjassa Tallenna painamalla -“näppäintä”. Painalluksen myötä käyttäjä synnyttää näkyvää videovirtaa ja kuvauksesta jääkin vahva visuaalinen ja intuitiivinen mielikuva. (Vinkki: Myös jatkuvan tallennuksen pystyy käynnistämään pyyhkäisemällä painiketta painaessa vasemmalle.)

Omien, valmiiden videoleikkeiden tuominen sovellukseen on helppoa, päänäkymästä on selkeästi pääsy puhelimen kirjastoon. Sovellus pakottaa rajaamaan videon neliön muotoiseksi, mutta voit itse muokata rajausta. Videon tuonti tapahtuu samaan tyyliin kuin kuvatessa, ikään kuin tallentaen.

Clips ei ole sosiaalinen media, mutta se on väline kohti sitä.

Jaettavuus lähtökohtana

Clips ei ole sosiaalinen media, mutta se on väline kohti sitä. Videoiden nopea muokattavuus ja helppo jaettavuus ovat sovelluksen ensisijaisia lähtökohtia, ja se pyrkii selkeästi olemaan iMovien kevyempi ja mobiiliystävällisempi versio. Sovellus tuntuukin käytössä erittäin kätevältä eikä oikeastaan lainkaan editointisoftalta. Se kutsuu videolla kokeiluun ja leikkimiseen.

Erotuksena sosiaalisen median sovelluksista (Snapchat, Instagram), joissa on vastaavanlaisia muokkausominaisuuksia, Clips ei ole julkaisualusta. Käyttäjä on aina muutaman askeleen päässä yleisöstään tai vastaanottajastaan eikä hänellä myöskään ole painetta vahinkojulkaisuista. Tämäkin tukee ajatusta videolla kokeilemisesta.

Kenelle Clips on tarkoitettu?

Applelta on mielenkiintoinen ratkaisu luoda sovelluksessa neliönmuotoista videokuvaa, aivan kuten Instagramissa. Esimerkiksi YouTuben, verkon suurimman videopalvelun, kannalta muoto on ongelmallinen ja palvelun laajakuvamahdollisuus jää hyödyntämättä. Instagramin kannalta tämä on tietysti kätevää: sovellus puristaa sekä pysty- että vaakakuvatun videon samaan neliömuottiin.

Apple on tehnyt selkeän valinnan sovelluksen käyttötarkoituksen suhteen, se tahtoo erottaa sovelluksella luodut sisällöt YouTuben kaupallisten videoiden, kuten elokuvatrailereiden ja mainosvideoiden maailmasta. Clips on sovellus ihmisten väliseen videoviestintään. Sovellus myös tunnistaa kuvissa esiintyviä ihmisiä sekä heidän nimiään voice overista ja ehdottaa videon jakamista heidän kanssaan. Apple tahtoo pitää ihmiset laitteidensa parissa – ja yhteydessä toisiinsa.


+ selkeä käyttöliittymä
+ runsaasti musiikkia
+ kutsuu kokeiluun
– pakottaa videon neliömuotoon
– heikot äänen muokkausominaisuudet

Clips on maksuton sovellus, ja toimii iPhone 5S:llä tai uudemmalla, iPad Pro- ja Air-tableteilla, uudella iPad-mini 2:lla tai uudemmalla sekä iPodin kuudennella sukupolvella. Käyttöjärjestelmänä on oltava iOS 10.3.

Koodarit haastattelussa

Koodarit haastattelussa

Haastattelussa FLIKin teknologiaosaajat eli koodarit VideoSyncin ja Digitalist TV:n taustalla avaavat tekemistään ja alan termistöä.


Riku Pyhälä

2017 / 04 / 19

Kirjoittaja työskentelee FLIKissä Tuottajana ja Content Ninjana.

Koodareiden tekemä työ jää usein taustalle ja kaikelle kansalle heidän työnsä näyttäytyy vain toteutuneina palveluina. Takana on kuitenkin monimutkaisia haasteita, loputonta jonglöörausta ja ennen kaikkea valtava kiinnostus teknologiaa kohtaan. Tämän haastattelun tarkoituksena on raottaa verhoa FLIKin palveluiden, kuten VideoSyncin takana, ja avata hieman mistä koodaamisessa on todellisuudessa kyse. Pöydässä istuvat FLIKin web-kehittäjät Antti Kurkinen, Markku Virtanen, Teo Raunio ja Markus Pajari.

Lähdetään liikkeelle teidän välisestänne työnjaosta: kuka tekee mitäkin?

MARKKU: Minä ja Antti tehdään pääasiassa palvelinpuolen asiat, voidaan sanoa että fullstack…

ANTTI: Devops ja infrastruktuuri on ehkä ne hienommat sanat.

MARKKU: Suomeksi siis, että palvelu pysyy pystyssä ja päivitykset menevät kitkatta.

ANTTI: Tuohon lisäyksenä, että mulla on vielä vastuulla videoon ja livevideoon liittyvät asiat. Miten on demand –videot prosessoidaan, mitä niille tehdään ja mitä niille voi tehdä. Miten live-infra toimii: miten livet ja on demandit käsitellään pilvessä, ja jaetaan kymmenille tai tuhansille katsojille.

TEO: Minä vastaan ulkoasusta ja käyttökokemuksen parantamisesta ja kaikkien pikselien viilauksesta.

MARKKU: Markus ja Teo ei ole niin paljon VideoSync-miehiä, enemmänkin Digitalist TV.

TEO: Eli uusia, tulevia juttuja.

MARKUS: Meillä on Teon kanssa ollut aika samanlainen vastuualue.

MARKKU: Meidän järjestelmähän toimii Amazonin palvelimilla. Mitä mä teen, on se meidän infrastuktuuri eli minkäkokoisia palvelimia ja miten ohjelmisto sinne päätyy. Deployaus, CI, CD – continuous integration, continuous deployment – mitä ne suomeksi onkaan.

ANTTI: Markku on suunnitellut ja ylläpitää Amazonissa järjestelmän vaatimia instansseja.

MARKKU: Instanssit on ammattitermi. Niitä kutsutaan Amazon-instansseiksi.

ANTTI: Tai virtuaalikoneiksi. Ja [Markku] huolehtii siitä, että kun tehdään päivityksiä, niin ne päivitykset lasketaan vesille oikealla tavalla. Mahdollistaa järjestelmän helpon päivittämisen.

MARKKU: Siitä kun pojat pistää, että ”Hei, nyt laitetaan versiohallintaan uusi versio”, niin kiertokulku on se, että versio ensin menee yhteen palveluun, mikä sitten ajaa testit. Jos versio menee testeistä läpi, palvelu puskee uuden version sinne kaikkien nähtäville. Siinä on yksi palikka välissä, mikä hoitaa sen. Se on ns. Continuous Integration. En tosiaan tiedä, mikä on suomenkielinen. (naurua) Jatkuva integraatio?

Kuinka olette päätyneet koodareiksi?

TEO: En päässyt arkkitehdiksi. (naurua) Siis koulun kautta ihan simppelisti. Ei mulla ollut mitään kokemusta, kun menin yliopistoon opiskelemaan. Siellä kiinnostuin sitten.

Mulla on sitä visuaalista silmää, että siksi toi käyttöliittymäpuoli kiinnostaa mua enemmän. Ajauduin tekemään enemmän tuollaisia frontend-hommia.

ANTTI: Kuvaushommat kiinnostivat mua aina. Sitten päädyin yhdistykseen, joka teki livestriimauksia, ja yhdistyksestä löytyi henkilö (Lauri Hälinen), joka oli täällä töissä ja päädyin tänne tekemään livestriimaus-juttuja, mutta teknisemmältä kannalta. Eli sukelsin kädet syvään saveen siitä, kuinka videota paikasta A paikkaan B tuollaisen palvelun läpi toimitetaan. Siinä sitten tekemällä oppi. Ensimmäinen task esimerkiksi oli rakentaa palveluun toimiva videoeditori, joka toimii selaimessa. Ja sellainen siellä nyt on.

MARKKU: Jos lähdetään ohjelmoinnista, niin se on lähtenyt mulla ihan pikkunatiaisesta asti, ala-asteella saatiin ensimmäinen tietokone VIC-20. Ekassa ei pelejä hirveästi ollut ja kiinnosti sitten vähän, että mitä kaikkea sillä… Siinähän tuli onneksi manuaali mukana, siellä oli pieniä koodinpätkiä ja niitä naputeltiin. Siitä lähti varmaan se ensimmäinen kiinnostus. Se oli vielä sellaista kulta-aikaa, että Mikrobitissä oli ohjelmalistauksia ja niistä naputeltiin koodit sinne sisään – ehkä toimi, ehkä ei – sen neljän sivun naputtelun jälkeen.

Sen jälkeen sitten ihan demoskene oli semmonen, missä tuli musiikkia, grafiikkaa, koodia…

Armeijan jälkeen mietin, että mitähän mä elämälläni tekisin – siinä sitten menin työharjoitteluun yhteen uusmediafirmaan 2000-luvun alussa. Siitä se lähti. Siellä web-sivuja sen aikaisilla työkaluilla. Se oli enemmänkin sitä web-suunnittelua. Siitä pikkuhiljaa palvelinpuolelle, ihan koodijuttuihin.

ANTTI: Me ollaan tavattu keväällä 2015 Markun kanssa.

MARKKU: Mä aloitin täällä huhtikuussa.

TEO: Ja VideoSync on syntynyt sinä aikana.

MARKUS: Vähän samalla lailla kuin Teo, että en hirveästi koodaamista ennen yliopistoa ollut tehnyt, mutta ala on kiinnostanut… Pitkään oli mielessä, että lukion jälkeen hakisin tietotekniikkaa opiskelemaan ja Aalto oli ykkösvaihtoehto. Pääsinkin sinne ihan helposti sisään.

Tosiaan, nyt syksyllä olin kandin kirjoittanut ja mietin, että jotain töitä olisi välillä kiva tehdä – ettei pelkkää opiskelua.

Kun ulkopuolinen katsoo koodarin näyttöä, se saattaa vaikuttaa mystiseltä ja vaikeaselkoiselta. Onko koodaaminen vaikeaa?

TEO: Ei se ole, siihen tulee se rutiini, kun sitä vaan tekee. Mulla on oikeasti sellainen mielipide, että mitä enemmän tekee, siihen tulee sellainen tekniikka. Pitää oppia ajattelemaan oikealla tavalla. Kyllä se tavallaan vaatii loogista päättelykykyä. Kyllä sitä voi oppia.

ANTTI: Moni luonnehtii sitä niin, että aivot pitää saada siihen moodiin ja omaksua se, että ”kun tekee näin niin tapahtuu näin” ja ”kun koodaa noin niin tapahtuu noin”. Sen jälkeen se on vaan syntaksien omaksumista, että oppii käyttämään eri kieliä tietyissä tarkoituksissa ja ymmärtää, mikä on hyvä mihin ja kuinka ne kuuluu tehdä.

TEO: Sitten kun osaat yhdellä kielellä koodata niin opit muutkin aika helposti.

ANTTI: Nykymaailmassa on vaan ongelmana se, että kun on niin paljon kaikkea. On niin monta tapaa tehdä yksi asia.

MARKKU: Toi on just se, että saman funktion voi tehdä sadalla eri tavalla. Se sitten erottelee jyvät akanoista. Yleensähän tietysti, että mitä vähemmän koodia sen parempi. Mutta se ei välttämättä tee siitä luettavaa. Ettei se näytä siltä Matrix-koodilta.

Mä yritin mun tyttöystävälle opettaa koodaamista, kun se kysyi mitä mä teen. Itselle kaikki on niin selvää. Kun yritin jotain tosi lyhyttä koodinpätkää, kävin läpi sen rivi riviltä, niin se ei ihan vielä auennut siltikään. Itsellä on aivot naksahtaneet jossain vaiheessa.

TEO: Itse sen tiedän, kun mulla aika vasta meni siihen moodiin, kun aloitin yliopiston neljä-viisi vuotta sitten. Siinä se muutos on tapahtunut, kun oppi ajattelemaan. Isälleni, 65v, aloin kerran avaamaan tällaista yksinkertaista hommaa. Kyllä sen oppii, vaikka ei tietokoneiden kanssa olisi mitenkään lahjakas. Fiksu tyyppi, niin kyllä se sen oppi. Ymmärsi lukea sen puolessa tunnissa.

Kuinka luovaa koodaaminen teidän mielestä on?

TEO: Mä oikeastaan sen takia innostuin tästä hommasta, että tässä sain olla luova. Kun arkkitehdiksi sanoin haluavani, niin varmasti luovempi saa tässä olla kuin jotain perus kerrostaloa suunnittelisi. Saa olla tosi luova ja vapaat kädet, että miten ratkoa ongelmat. Ja jos saat vielä suunnitella ulkoasua itse, niin siinä tietysti voi olla hyvinkin luova.

ANTTI: Pienessä tiimissä vastuu on isompi, jolloin harvemmin on niin tarkkaa specsiä siitä, miltä jonkun nappulan pitää näyttää. Tai miltä sen kokonaisuuden pitää näyttää. Jolloin siinä tehdessä nimenomaan fronttipuolta on pakko tehdä niitä päätöksiä, että tästä tuli nyt tämän näköinen.

TEO: Voi olla isossa talossa eri meininki, siellä on yhtä nappulaa tekemässä yksi tiimi. Siellä on aika selvät sävelet.

MARKKU: Koodissakin välillä on ”luovia ratkaisuja”. (naurua) Mutta koodatessa kun voit monella eri tavalla tehdä saman asian – siinä täytyy välillä käyttää luovuutta.

ANTTI: Luovaa ongelmanratkaisukykyä.

MARKKU: Mutta koodareilla on se, että refactoroidaan eli tehdään asiat jollain yhdellä tavalla ja jos et ole tyytyväinen siihen, voit laittaa sen pienempiin palasiin ja tehdä siitä sellaisen, että se kelpaa sulle. Aluksi tehdään minimi. Että se vain toimii. Sitten vasta aletaan optimoimaan.

Miten mobiili huomioidaan tällä hetkellä?

TEO: Ruudun kokohan se pitää saada… Pitää karsia ja saada palikat sellaisiksi, että ne mahtuu siihen.

MARKUS: Niin että luettavuus kuitenkin säilyy.

TEO: Muuten käytännössä nykyään pyritään tekemään ihan samat kuin tietokoneella muutenkin – kun laitteet ovat yhtä tehokkaita.

ANTTI: Nykyään laitteet hyvin pitkälti tukevat samoja teknologioita. Ei tarvitse erikseen tehdä mobiilisaittia vaan tehdään mobiiliresponsiivinen saitti, joka mukautuu mobiilinäytölle sopivaksi. Kun työskennellään videon kanssa on kiva nähdä, että mobiiliselaimet alkavat jo toistamaan sitä paremmin kuin desktopilla.

TEO: Eli ihan samalla tavalla, mutta pienempänä.

ANTTI: Se vaan pitää suunnitella niin, että sivu menee kasaan sopivasti.

MARKKU: Sitten on erinäisiä juttuja mitä pitää huomioida, esimerkiksi kun on tehty sellainen kiva hover-efekti eli ollaan hiiren pointterin kanssa jonkin päällä, niin se ei tietenkään kännykällä näy. Se ei näe, että sun sormi ei kosketa sitä, vaan on siinä kohdalla. Siihen ei voi mitään efektiä laittaa.

ANTTI: Nykyään on niin paljon open sourcea, että mikä on se paras valinta. Periaatteessa nykyään ei yritetä keksiä sitä pyörää uudestaan, eli jotta devaaminen olisi nopeampaa, niin yritetään hyödyntää avoimen lähdekoodin paketteja.

MARKKU: Sitä karusellijuttua ei kannata tehdä uudestaan, koska se on tehty miljoona kertaa ja niitä löytyy niin paljon.

Millainen kiinnostus teillä on videoon ylipäätään?

MARKKU: Mulla ei ollut mitään suhdetta videoon. Tulin periaatteessa ihan vaan koodaamaan. En itse asiassa edes tiedä, mitä sen aikainen Magneetto Media teki. Tiesin, että he striimasivat ja tekivät webcastejä, mutta itse tuosta hommasta en tiennyt yhtään mitään. Periaatteessa vasta täällä opin striimaamisen salat.

Mua kiinnostaa se teknologiapuoli itsessään.  Että otat yhteyttä johonkin ja sieltä tulee vaikka multibitratea, niin se on ihan mielenkiintoista sinänsä. Sitten ovat nämä eri koodekit, kun videon pitää toimia monilla eri selaimilla. Ei voida ottaa vaan jotain ihme formaattia käyttöön.

Eli teknologia sinänsä kiinnostaa. Itse en lähtisi striimaamaan, en ole sellainen, että haluaisin itse kuvailla.

TEO: Itse olen joskus omaa peliä striimannut, ja vähän omalla GoProlla kuvannut, mutta ei ole varsinaista videoharrastusta ollut aikaisemmin. Nyt tietysti vähän enemmän alkaa kiinnostamaan, mutta ei tosiaan ole aikaisempaa kokemusta.

MARKUS: Kyllä se tekniikkana kiinnostaa, mihin se on kehittymässä, etenkin toi striimaaminen. Mutta ei itse tule kuvailtua, still-kuvaa tulee harrastettua, mutta ei videokuvaa – ainakaan vielä.

Mihin striimauspalvelut ovat teidän mielestänne menossa?

TEO: Kyllä ne tulevat syrjäyttämään perinteiset videomuodot.

MARKKU: Nythän voi siis jo ostaa striimattuja pelejä, eli kun pelaat, niin muut koneet hoitavat sen ja sä saat sitä videokuvaa omalle tv:lle. Oma pleikkarisi ei varsinaisesti pyöritä sitä vaan jonkun muun pleikkari. Netflix on näyttänyt tietä – he ovat hyvin avoimia siitä, mitä tekevät. He kertovat infrastruktuuristaan ja minkälaiset apit heillä on. Tulee blogikirjoituksia Netflixin devaajilta; he kertovat esimerkiksi, miten palvelu saadaan skaalautumaan niin monille tuhansille tai miljoonille käyttäjille.

Lopuksi, olette aktiivisesti testanneet Punavuoren lounastarjontaa, minkä paikan nostaisitte esiin juuri nyt?

TEO: Buddha Bar.

MARKKU: Nepsku on aika varma. Neste-nepsku siis. (Toim. huom. Ravintola Shubha Kamana)

Making of Digitalist TV – oman livemedian rakentaminen

Making of Digitalist TV -
oman livemedian rakentaminen


Janne Vainionpää

2017 / 03 / 30

Sisällön, digitalisaation, myynnin ja markkinoinnin ammattilainen. Toimitusjohtaja, FLIK.

“Onlinessa osallistujia on moninkertainen määrä paikalla olijoihin nähden. Digitalistin tulisi tarjota kaikkiin osallistumistapoihin ensiluokkainen osallistumiskokemus.”

Tämä oli karkeasti lyhennettynä Ville Tolvasen vastaus kysyessäni, miksi hän haluaa lähteä rakentamaan Digitalist-tapahtumille videokanavaa. Telia taas on Digitalistille luonteva kumppani, he halusivat ehdottomasti tulla mukaan tarjoamaan huippusisältöjä ja inspiraatiota – niin Digitalist-yhteisölle kuin muillekin, jotka haluavat olla mukana toteuttamassa Digitalistin missiota Suomen digitalisoimisesta pikseli kerrallaan. Telia haluaa tuoda digikeskustelun vaikeaselkoisesta asiantuntija-jargonista arkipäiväiseksi ja helposti ymmärrettäväksi – möröstä työn sekä arjen auttajaksi. Digitalistin asiantuntijaverkosto, seminaarit ja sisällöt vastaavat tähän tarpeeseen ja antavat uusia ideoita ja sparrausapua kaikille toimialasta riippumatta. 

Villen ja Telian tavoitteet sopivat paremmin kuin hyvin yhteen Flikin suunnitelmien kanssa. Olimme laittaneet useita miestyövuosia videopilvemme kehittämiseen, ja seuraava aalto työkalusta oli suunnittelupöydällä. 

Tässä artikkelissa avaan Digitalist-TV:n suunnittelu- ja toteutusprosessin taustaa. Artikkeli soveltuu viestinnän, sisältömarkkinoinnin ja informaatioteknologian ammattilaisille, erityisesti niille joiden työhön liittyy yleisön rakentamisen ja kiinnipitämisen metodiikka, viestintäkanavien optimointi, tapahtumatuotanto, videosisällön suunnittelu, tuotanto ja hallinta. 

Missiona paras mahdollinen osallistumiskokemus

Digitalistista on muutamassa vuodessa kasvanut merkittävä, ja hyvin aktiivinen yhteisö. Heimo jolle ehkä voisi sanoa että on jo syntynyt omanlainen kulttuuri jossa avoimmuus, tiedon, kokemusten ja tavoitteiden jakaminen sekä kognitiiviseen haastamiseen osallistaminen on yhteisön geeneissä. Digitalist-TV:n tulisi olla jotain mistä yhteisölle, vanhoille ja uusille jäsenille, syntyy kollektiivinen, osittain tiedostamaton hurmos siitä että näin tämän olisi aina pitänyt toimia. Jotain niin hyvin toimivaa, intuitiivista ja kokemuksellista että verkossa osallistuminen on Tennispalatsin vieressäkin asuvalle varteenotettava ja kiinnostava tapa osallistua. Jotain sellaista missä paikan päällä, Digitalist -kanavalla ja somessa osallistujien summa on kokemuksena enemmän kuin 1+1+1. Loistavaa palvelua yhteisölle. Tähän tavoitteeseen pyritään, ja työ tulee jatkumaan.

esiintyjän opas

Lähetyksestä online-kokemukseen – konseptointi

Niin Digitalistin kuin monista muistakin tapahtumista osallistumisprofiili on kääntynyt päälaelleen viimeisten vuosien aikana. Jos Digitalistissa on paikan päällä 500 henkeä, on livenä eetterissä vähintään sama määrä, ja välillisesti somen kautta osallistujia vielä suurempi määrä. Kun tähän lisätään tallenteen kautta saavutettava yleisö, ei ole perusteltua jättää online-yleisöä huomioimatta.
Samaan aikaan kun online -yleisö on todettu arvokkaaksi, sitä usein palvellaan vain näennäisesti. Tapahtumien verkkolähetykset ovat suurelta osin passiivista paikan päällä tapahtuvan broadcastausta – digitalisti-velhot jotka toisaalta huutelevat kylillä television kuolemasta, tekevät verkkoon vanhan lineaarisen television lähetyksiä, mutta vain kaiken puolin heikkolaatuisempana.  “Verkkolähetykset” tehdään useimmiten fyysisen tilaisuuden ehdoilla, lisätään chatti-mahdollisuus, otetaan talteen rekisteröityneet, edistyneemmät lisäävät pari äänestystä ja vievät datan markkinoinnin automaatio-järjestelmään. Kiitos ja tervetuloa uudelleen. Verkkolähetys terminä pitäisi pyyhkiä viestijän sanakirjasta: tapahtuma tulisi muotoilla online -yleisölle osallistavaksi kokemukseksi, parhaimmillaan elämykseksi. Web -teknologioiden avulla “kaikki on mahdollista”, ja nämä mahdollisuudet tulisi siirtää palvelemaan yleisöä. 

Jos tavoitteenasi on rakentaa sitoutunutta yleisöä tai yhteisöä, tarvitset formaatteja

Digitalistin osalta formaattia tullaan kehittämään pitkin vuotta. Roadmap on rakennettu, mutta toteutus tullaan tekemään nousujohteisesti pikkuhiljaa, ei koko kakkua kerralla. Formaatin keskiössä on kanava, jossa digitalisaatio-teemaan liittyvät hyvät videosisällöt – niin livet kuin tallenteet tarjoillaan katsojaystävällisesti päätelaitteesta riippumatta. Yhdessä Digitalistin muiden omien medioiden ja somen kanssa kanava on osa kokonaisuutta jossa hyvin tarjoiltu relevantti sisältö ja jatkuva dialogi palvelevat yleisöä siten että siitä syntyy yhteisö. Monelle brändinrakentajalle sitouneemman yleisön rakentaminen on käyttämätön mahdollisuus, fokus tulee vain siirtää klikkien ja kontaktien kalastelusta todelliseen yleisön palvelemiseen ja yhteisön rakentamiseen.

Keskeistä on ymmärtää että sisältöjen jatkumo toimii yleisön rakentamisessa aina tehokkaammin kuin one-offit, ja tähän tarvitaan formatisointia. Kun pureudutaan tapahtuman online -kokemuksen formaatin suunnitteluun, tulisi suunnittelupöydälle nostaa:

  1. Kanavan tarkoitus & identiteetti: Digitalistin tapauksessa puhumme kanavasta, koska videosisällöt, niin livet kuin tallenteet, muodostavat jatkumon joka palvelee yleisöä myös tapahtumien ulkopuolella. 
  2. Sisältö ja rakenne: Sisällön juoksutus, eli ajolista siitä mitä tulee tapahtumaan missä vaiheessa. Toistuvien, tunnistettavuutta tuovien sisältöelementtien määrittely. Sisällön esitystavan määrittely. Minkälaisia tukimateriaaleja tehdään varsinaisen pääsisällön tueksi.
  3. Yleisön rooli & osallistaminen: Minkälaisilla metodeilla yleisö otetaan mukaan. Pyritäänkö passiiviseen katselijakuntaan vai aktiiviseen, osana ohjelmaa, olevaan yleisöön. Digitalistissa haluttiin että rento luonne säilyy ja yleisön palautteesta tulee osa ohjelmaa.
  4. Henkilöt ja koukut: Mikä on eri esiintyjien roolitus, onko joku joka ottaa selkeän vetovastuun. Millaisilla sisällöllisillä koukuilla säilytetään jännite ja kiinnostus pysyä kanavalla.
  5. Audiovisuaalinen ilme: Alku- ja lopputunnarit, väligrafiikat, siirtymäplanssit, nimitagit. Äänimaailman määrittely. Kuvaustyyli.  
  6. Tekninen toteutus: Tehdyt määritykset vaikuttavat tekniseen toteutustapaan. Loppujen lopuksi teknisen toteutuksen onnistuminen määrittelee toteutuvan laadun.
  7. Jakelu: Jakelukanavien huolellisen suunnittelun, ja eri sisältötoimien ajoituksen suunnittelu korostuu onlinessa. Onko primääri kanava Facebook, Youtube, vai oma kanava? Miten näkyvyyttä buustataan ennakko- ja jälkitunnelma some-videoilla. 

Hyvä formaatti antaa puitteet yleisön kokemukselle. Oli kyseessä sitten puhdasta asiaa, isoa viihdettä tai mitä tahansa muuta – kokemuksessa on parhaimmillaan jotain sellaista joka jää harmittamaan niitä jotka eivät päässeet osalliseksi. Hyväkin sisältö voi jäädä vaisuksi jos kokemukselle ei ole luotu sisällön arvoisia puitteita, ja toisinpäin.

Laadukas tapahtuma vaatii laadukasta toteutusta – suunnittelu

Tapahtuma kestää kolme ja puoli tuntia taukoineen, ja yleisö katsoo joka tapauksessa vain ne sisällöt mitkä kiinnostavat, eikö niin? Ei. Kerrontaa moninaistamalla, näyttäviä elementtejä tuomalla, selkeällä rakenteella mutta samalla yllätyksellisyydellä katsoja saadaan pysymään paremmin sisällön parissa. Kyseessä on konversio askeettisesta minimalismista vastaanottajan aisteja herättävään runsauteen joka toimii keskimäärin näistä kahdesta huomattavasti paremmin. 
Digitalistissa käännöstä online-kokemukseen tehdään ensin pienillä asioilla, joista muutama poiminta:
  1. Tilaisuuden alkamisen ajastaminen siten että online-yleisö ei joudu odottelemaan “aloitamme kohta” planssin kanssa epätietoisuudessa. Countteri käynnistetään 30 minuuttia ennen alkamisajankohtaa, ja sama countteri näytetään sekä salissa että onlinessa. 
  2. Salissa oleva yleisö toivotetaan tervetulleeksi ennen tilaisuuden alkua. Näin itse show voidaan aloittaa online-yleisölle.
  3. Aloitus kameralle. Ensimmäiset sanat suoraan kameralle. Pyritään luomaan alusta asti online-yleisölle mahdollisimman intiimi tunnelma.
  4. Puhujaesittely. Selkeät audiovisuaaliset siirtymät eri osioiden välillä.
  5. Esiintyjien lokaatiot. Rikotaan lavalla tapahtuvaa siten että Ville T tulee välillä olemaan yleisön vieressä, ja siirtää lähetyksen (sallittakoon termin “lähetys” käyttäminen tässä yhteydessä) studiotiimille.
  6. Studiotiimi. Kommentoiva studiotiimi on osa, joka tuodaan sekä fyysiseen tilaisuuteen että onlineen. Studiotiimin sisällöstä ei tässä vaiheessa vielä enempää, se selviää kevään aikana.
  7. Yleisön palaute. Esiintyjille kerätään yleisöltä välitön palaute joka puretaan osana sisältöä. Palautteen asteikko siten että kenenkään esiintyjän ei tarvitse kokea tulleensa tuomituksi tai jää huonolle mielelle omasta esiintymisestä!
  8. Tunnarit, siirtymät, loppugrafiikat. 
  9. Kuvakerrontamuutokset. Tuodaan mm. lavalle liikkuva käsivarakamera joka menee välillä hyvin lähelle, tuo esiintyjän hyvin lähelle katsojaa. 

Listaa voisi jatkaa pidempäänkin. Oleellista on ymmärtää että tarinankerrontatavoilla ja tekniikalla on vahva yhteys. Hyvän kokemuksen edellytys (yleensä) on että asiat näyttävät ja kuulostavat hyvältä – ja siihen tarvitaan ohjauksellista ja tuotantoteknistä osaamista, näkemystä ja web-teknologiatuntemusta jotta “verkkolähetyksestä” päästään yleisöä paremmin palvelevaan kokemuksellisuuteen. Itse kännykällä kuvatulla Periscope- tai Facebook -livellä on niillekin oma paikkansa, mutta live-sisällössä ei sinänsä ole katsojalle jotain itseisarvoa joka syntyisi siitä että sisältö on saatavilla livenä. Live-mediaa rakentaessa kannattaakin huomio kiinnittää laadullisiin mittareihin jotka kertovat yleisön sitoutuneisuudesta – miljoonalla katsojalla ei ole suurta arvoa jos keskimääräinen katselun kesto voidaan laskea sekunneissa. 

Miksi oma kanava eikä Facebook- tai YouTube-liven toteutus

Keski-Euroopan lennolla vieressäni istui nuorehko herrasmies jonka läppäri oli niin avoimesti sylissä että en voinut olla näkemättä mitä hän siinä työsti. Kun olin hetken kerännyt rohkeutta kysyä miksi hänen kalvoilla välkkyivät termit kognitiivisen ajattelukyvyn parantaminen, dopamiinipurskeet ja aivojen default mode – laitoin etusormeni hänen läppärin ruudun eteen ja kysyin “sorry to interrupt you, but I have to ask that are you a coach or something?”.

Mies kertoi että työssään hän puhuu ja valmentaa kognitiivisen ajattelutyön tekijöitä ja huippu-urheilijoita. Parhaat ideat syntyvät silloin kun aivot ovat niin sanotussa default modessa, eli tilassa jossa aivot eivät ole suorittamassa tavoitteellista, ajattelua vaativaa tehtävää. “Joka kerta kun aivot vaihtavat tehtävää, kognitiivisen ajattelun kapasiteetti heikkenee. Some-, slack-, sähköpostiplingeistä on tullut meille samantyyppinen dopamiinia vapauttava herkkukakku kuin mitä uhkapelaaminen on joillekin. Mutta aivojen kannalta ne johtavat jatkuvaan tehtävien vaihtumiseen, joka heikentää ajattelun suorituskykyä.”
Sisältöformaatin ja kanavavalintojen tulisi olla sellaisia jotka mahdollistavat katsojalle dopamiinihöyryjen sijaan keskittymisen tarjottavaan sisältöön. Ja toisaalta kanavavalinnan tulisi aktiivisesti ohjata yleisöä sisältöä tarjoavan brändin muihin sisältöihin. Digitalist-TV:lle rakennetaan selkeä oma kanava, ja Facebook ja muut some-kanavat toimivat levityskanavana. Näin Digitalist pystyy rakentamaan nimenomaan omaa mediaa jolla se pystyy tunnistamaan yleisönsä, ja rakentamaan heille joustavasti sisällön kuluttamiseen liittyviä sovelluksia täysin kontrolloidussa omassa miljöössä, missä ei ole natiiviominaisuutena muita ärsykkeitä häiritsemässä osallistumiskokemusta.

H2H Performancen, edesmenneen Aki Hintsan perustaman hyvinvointi-ja valmennusyrityksen tieteellinen johtaja James Hewitt, antoi minulle antoisan keskustelun päätteeksi vastikään julkaistun Aki Hintsan kanssa kirjoittaman kirjansa Exponential. Suosittelen kaikille jotka ovat etsineet tieteeseen perustuvia vastauksia siihen miksi lyhyistä ulkoisista ärsykkeistä on tullut niin koukuttavia, ja kuinka omaa kognitiivista kyvykkyyttä voidaan parantaa käytännössä.

Digitalist-TV sinun käyttöösi

Flik on videosisältöön ja teknologiaan keskittyvä yritys. Pyrimme auttamaan asiakkaitamme valloittamaan yleisönsä paremman sisällön ja teknologian avulla. Digitalist -kanavan tekninen toteutus rakentuu Videosync online video -pilvipalvelumme päälle. Videosyncin käyttäjät voivat helposti luoda, hallita ja jaella niin live- kuin tallennevideosisältöjä. Kaikki se mitä Digitalist-TV:ssä tapahtuu, on siis teknisiltä puitteiltaan saatavilla pilvipalveluna.
Asiakkaamme ovat brändejä, jotka käyttävät videosisältöä vahvasti oman median rakentamisessa, organisaatioita joissa video-sisällöt ovat sisäisen viestinnän ja osaamisen jakamisen arjessa, koulutusorganisaatiota, tietyn teeman ympärille rakentuvia yhteisöjä, tulevaisuudessa ehkä myös videobloggaajia, jotka haluavat ottaa kontrollin julkaisuympäristöstään. Näille kaikille Videosync tarjoaa erittäin varteenotettavan työkalun sisällön luomiseen, jakeluun ja monetisoimiseen, oli se sitten transaktioita, joihin liittyy raha tai “pelkkä” data. 
Mikäli olet rakentamassa organisaatiollesi parempaa videokanavaa, tai kiinnostunut tuomaan live-formaateilla lisää tehoja tapahtumiisi, ota yhteyttä: janne.vainionpaa(a)flik.fi.