Making of Digitalist TV – oman livemedian rakentaminen
Juho Toivonen
In Business Posted 30 maaliskuun, 2017
“Onlinessa osallistujia on moninkertainen määrä paikalla olijoihin nähden. Digitalistin tulisi tarjota kaikkiin osallistumistapoihin ensiluokkainen osallistumiskokemus.”
Tämä oli karkeasti lyhennettynä Ville Tolvasen vastaus kysyessäni, miksi hän haluaa lähteä rakentamaan Digitalist-tapahtumille videokanavaa. Telia taas on Digitalistille luonteva kumppani, he halusivat ehdottomasti tulla mukaan tarjoamaan huippusisältöjä ja inspiraatiota – niin Digitalist-yhteisölle kuin muillekin, jotka haluavat olla mukana toteuttamassa Digitalistin missiota Suomen digitalisoimisesta pikseli kerrallaan. Telia haluaa tuoda digikeskustelun vaikeaselkoisesta asiantuntija-jargonista arkipäiväiseksi ja helposti ymmärrettäväksi – möröstä työn sekä arjen auttajaksi. Digitalistin asiantuntijaverkosto, seminaarit ja sisällöt vastaavat tähän tarpeeseen ja antavat uusia ideoita ja sparrausapua kaikille toimialasta riippumatta.
Villen ja Telian tavoitteet sopivat paremmin kuin hyvin yhteen Flikin suunnitelmien kanssa. Olimme laittaneet useita miestyövuosia videopilvemme kehittämiseen, ja seuraava aalto työkalusta oli suunnittelupöydällä.
Tässä artikkelissa avaan Digitalist-TV:n suunnittelu- ja toteutusprosessin taustaa. Artikkeli soveltuu viestinnän, sisältömarkkinoinnin ja informaatioteknologian ammattilaisille, erityisesti niille joiden työhön liittyy yleisön rakentamisen ja kiinnipitämisen metodiikka, viestintäkanavien optimointi, tapahtumatuotanto, videosisällön suunnittelu, tuotanto ja hallinta.
Missiona paras mahdollinen osallistumiskokemus
Digitalistista on muutamassa vuodessa kasvanut merkittävä, ja hyvin aktiivinen yhteisö. Heimo jolle ehkä voisi sanoa että on jo syntynyt omanlainen kulttuuri jossa avoimmuus, tiedon, kokemusten ja tavoitteiden jakaminen sekä kognitiiviseen haastamiseen osallistaminen on yhteisön geeneissä. Digitalist-TV:n tulisi olla jotain mistä yhteisölle, vanhoille ja uusille jäsenille, syntyy kollektiivinen, osittain tiedostamaton hurmos siitä että näin tämän olisi aina pitänyt toimia. Jotain niin hyvin toimivaa, intuitiivista ja kokemuksellista että verkossa osallistuminen on Tennispalatsin vieressäkin asuvalle varteenotettava ja kiinnostava tapa osallistua. Jotain sellaista missä paikan päällä, Digitalist -kanavalla ja somessa osallistujien summa on kokemuksena enemmän kuin 1+1+1. Loistavaa palvelua yhteisölle. Tähän tavoitteeseen pyritään, ja työ tulee jatkumaan.
Lähetyksestä online-kokemukseen – konseptointi
Niin Digitalistin kuin monista muistakin tapahtumista osallistumisprofiili on kääntynyt päälaelleen viimeisten vuosien aikana. Jos Digitalistissa on paikan päällä 500 henkeä, on livenä eetterissä vähintään sama määrä, ja välillisesti somen kautta osallistujia vielä suurempi määrä. Kun tähän lisätään tallenteen kautta saavutettava yleisö, ei ole perusteltua jättää online-yleisöä huomioimatta. Samaan aikaan kun online -yleisö on todettu arvokkaaksi, sitä usein palvellaan vain näennäisesti. Tapahtumien verkkolähetykset ovat suurelta osin passiivista paikan päällä tapahtuvan broadcastausta – digitalisti-velhot jotka toisaalta huutelevat kylillä television kuolemasta, tekevät verkkoon vanhan lineaarisen television lähetyksiä, mutta vain kaiken puolin heikkolaatuisempana. “Verkkolähetykset” tehdään useimmiten fyysisen tilaisuuden ehdoilla, lisätään chatti-mahdollisuus, otetaan talteen rekisteröityneet, edistyneemmät lisäävät pari äänestystä ja vievät datan markkinoinnin automaatio-järjestelmään. Kiitos ja tervetuloa uudelleen. Verkkolähetys terminä pitäisi pyyhkiä viestijän sanakirjasta: tapahtuma tulisi muotoilla online -yleisölle osallistavaksi kokemukseksi, parhaimmillaan elämykseksi. Web -teknologioiden avulla “kaikki on mahdollista”, ja nämä mahdollisuudet tulisi siirtää palvelemaan yleisöä.
Jos tavoitteenasi on rakentaa sitoutunutta yleisöä tai yhteisöä, tarvitset formaatteja
Digitalistin osalta formaattia tullaan kehittämään pitkin vuotta. Roadmap on rakennettu, mutta toteutus tullaan tekemään nousujohteisesti pikkuhiljaa, ei koko kakkua kerralla. Formaatin keskiössä on kanava, jossa digitalisaatio-teemaan liittyvät hyvät videosisällöt – niin livet kuin tallenteet tarjoillaan katsojaystävällisesti päätelaitteesta riippumatta. Yhdessä Digitalistin muiden omien medioiden ja somen kanssa kanava on osa kokonaisuutta jossa hyvin tarjoiltu relevantti sisältö ja jatkuva dialogi palvelevat yleisöä siten että siitä syntyy yhteisö. Monelle brändinrakentajalle sitouneemman yleisön rakentaminen on käyttämätön mahdollisuus, fokus tulee vain siirtää klikkien ja kontaktien kalastelusta todelliseen yleisön palvelemiseen ja yhteisön rakentamiseen.
Keskeistä on ymmärtää että sisältöjen jatkumo toimii yleisön rakentamisessa aina tehokkaammin kuin one-offit, ja tähän tarvitaan formatisointia. Kun pureudutaan tapahtuman online -kokemuksen formaatin suunnitteluun, tulisi suunnittelupöydälle nostaa:
1. Kanavan tarkoitus & identiteetti: Digitalistin tapauksessa puhumme kanavasta, koska videosisällöt, niin livet kuin tallenteet, muodostavat jatkumon joka palvelee yleisöä myös tapahtumien ulkopuolella.
2. Sisältö ja rakenne: Sisällön juoksutus, eli ajolista siitä mitä tulee tapahtumaan missä vaiheessa. Toistuvien, tunnistettavuutta tuovien sisältöelementtien määrittely. Sisällön esitystavan määrittely. Minkälaisia tukimateriaaleja tehdään varsinaisen pääsisällön tueksi.
3. Yleisön rooli & osallistaminen: Minkälaisilla metodeilla yleisö otetaan mukaan. Pyritäänkö passiiviseen katselijakuntaan vai aktiiviseen, osana ohjelmaa, olevaan yleisöön. Digitalistissa haluttiin että rento luonne säilyy ja yleisön palautteesta tulee osa ohjelmaa.
4. Henkilöt ja koukut: Mikä on eri esiintyjien roolitus, onko joku joka ottaa selkeän vetovastuun. Millaisilla sisällöllisillä koukuilla säilytetään jännite ja kiinnostus pysyä kanavalla.
5. Audiovisuaalinen ilme: Alku- ja lopputunnarit, väligrafiikat, siirtymäplanssit, nimitagit. Äänimaailman määrittely. Kuvaustyyli.
6. Tekninen toteutus: Tehdyt määritykset vaikuttavat tekniseen toteutustapaan. Loppujen lopuksi teknisen toteutuksen onnistuminen määrittelee toteutuvan laadun.
7. Jakelu: Jakelukanavien huolellisen suunnittelun, ja eri sisältötoimien ajoituksen suunnittelu korostuu onlinessa. Onko primääri kanava Facebook, Youtube, vai oma kanava? Miten näkyvyyttä buustataan ennakko- ja jälkitunnelma some-videoilla.
Hyvä formaatti antaa puitteet yleisön kokemukselle. Oli kyseessä sitten puhdasta asiaa, isoa viihdettä tai mitä tahansa muuta –kokemuksessa on parhaimmillaan jotain sellaista joka jää harmittamaan niitä jotka eivät päässeet osalliseksi. Hyväkin sisältö voi jäädä vaisuksi jos kokemukselle ei ole luotu sisällön arvoisia puitteita, ja toisinpäin.
Laadukas tapahtuma vaatii laadukasta toteutusta – suunnittelu
Tapahtuma kestää kolme ja puoli tuntia taukoineen, ja yleisö katsoo joka tapauksessa vain ne sisällöt mitkä kiinnostavat, eikö niin? Ei. Kerrontaa moninaistamalla, näyttäviä elementtejä tuomalla, selkeällä rakenteella mutta samalla yllätyksellisyydellä katsoja saadaan pysymään paremmin sisällön parissa. Kyseessä on konversio askeettisesta minimalismista vastaanottajan aisteja herättävään runsauteen joka toimii keskimäärin näistä kahdesta huomattavasti paremmin. Digitalistissa käännöstä online-kokemukseen tehdään ensin pienillä asioilla, joista muutama poiminta:
1. Tilaisuuden alkamisen ajastaminen siten että online-yleisö ei joudu odottelemaan “aloitamme kohta” planssin kanssa epätietoisuudessa. Countteri käynnistetään 30 minuuttia ennen alkamisajankohtaa, ja sama countteri näytetään sekä salissa että onlinessa.
2. Salissa oleva yleisö toivotetaan tervetulleeksi ennen tilaisuuden alkua. Näin itse show voidaan aloittaa online-yleisölle.
3. Aloitus kameralle. Ensimmäiset sanat suoraan kameralle. Pyritään luomaan alusta asti online-yleisölle mahdollisimman intiimi tunnelma.
4. Puhujaesittely. Selkeät audiovisuaaliset siirtymät eri osioiden välillä.
5. Esiintyjien lokaatiot. Rikotaan lavalla tapahtuvaa siten että Ville T tulee välillä olemaan yleisön vieressä, ja siirtää lähetyksen (sallittakoon termin “lähetys” käyttäminen tässä yhteydessä) studiotiimille.
6. Studiotiimi. Kommentoiva studiotiimi on osa, joka tuodaan sekä fyysiseen tilaisuuteen että onlineen. Studiotiimin sisällöstä ei tässä vaiheessa vielä enempää, se selviää kevään aikana.
7. Yleisön palaute. Esiintyjille kerätään yleisöltä välitön palaute joka puretaan osana sisältöä. Palautteen asteikko siten että kenenkään esiintyjän ei tarvitse kokea tulleensa tuomituksi tai jää huonolle mielelle omasta esiintymisestä!
8. Tunnarit, siirtymät, loppugrafiikat.
9. Kuvakerrontamuutokset. Tuodaan mm. lavalle liikkuva käsivarakamera joka menee välillä hyvin lähelle, tuo esiintyjän hyvin lähelle katsojaa.
Listaa voisi jatkaa pidempäänkin. Oleellista on ymmärtää että tarinankerrontatavoilla ja tekniikalla on vahva yhteys. Hyvän kokemuksen edellytys (yleensä) on että asiat näyttävät ja kuulostavat hyvältä – ja siihen tarvitaan ohjauksellista ja tuotantoteknistä osaamista, näkemystä ja web-teknologiatuntemusta jotta “verkkolähetyksestä” päästään yleisöä paremmin palvelevaan kokemuksellisuuteen. Itse kännykällä kuvatulla Periscope- tai Facebook -livellä on niillekin oma paikkansa, mutta live-sisällössä ei sinänsä ole katsojalle jotain itseisarvoa joka syntyisi siitä että sisältö on saatavilla livenä. Live-mediaa rakentaessa kannattaakin huomio kiinnittää laadullisiin mittareihin jotka kertovat yleisön sitoutuneisuudesta – miljoonalla katsojalla ei ole suurta arvoa jos keskimääräinen katselun kesto voidaan laskea sekunneissa.
Miksi oma kanava eikä Facebook- tai YouTube-liven toteutus
Keski-Euroopan lennolla vieressäni istui nuorehko herrasmies jonka läppäri oli niin avoimesti sylissä että en voinut olla näkemättä mitä hän siinä työsti. Kun olin hetken kerännyt rohkeutta kysyä miksi hänen kalvoilla välkkyivät termit kognitiivisen ajattelukyvyn parantaminen, dopamiinipurskeet ja aivojen default mode – laitoin etusormeni hänen läppärin ruudun eteen ja kysyin “sorry to interrupt you, but I have to ask that are you a coach or something?”.
Mies kertoi että työssään hän puhuu ja valmentaa kognitiivisen ajattelutyön tekijöitä ja huippu-urheilijoita. Parhaat ideat syntyvät silloin kun aivot ovat niin sanotussa default modessa, eli tilassa jossa aivot eivät ole suorittamassa tavoitteellista, ajattelua vaativaa tehtävää. “Joka kerta kun aivot vaihtavat tehtävää, kognitiivisen ajattelun kapasiteetti heikkenee. Some-, slack-, sähköpostiplingeistä on tullut meille samantyyppinen dopamiinia vapauttava herkkukakku kuin mitä uhkapelaaminen on joillekin. Mutta aivojen kannalta ne johtavat jatkuvaan tehtävien vaihtumiseen, joka heikentää ajattelun suorituskykyä.”
Sisältöformaatin ja kanavavalintojen tulisi olla sellaisia jotka mahdollistavat katsojalle dopamiinihöyryjen sijaan keskittymisen tarjottavaan sisältöön. Ja toisaalta kanavavalinnan tulisi aktiivisesti ohjata yleisöä sisältöä tarjoavan brändin muihin sisältöihin. Digitalist-TV:lle rakennetaan selkeä oma kanava, ja Facebook ja muut some-kanavat toimivat levityskanavana. Näin Digitalist pystyy rakentamaan nimenomaan omaa mediaa jolla se pystyy tunnistamaan yleisönsä, ja rakentamaan heille joustavasti sisällön kuluttamiseen liittyviä sovelluksia täysin kontrolloidussa omassa miljöössä, missä ei ole natiiviominaisuutena muita ärsykkeitä häiritsemässä osallistumiskokemusta.
H2H Performancen, edesmenneen Aki Hintsan perustaman hyvinvointi-ja valmennusyrityksen tieteellinen johtaja James Hewitt, antoi minulle antoisan keskustelun päätteeksi vastikään julkaistun Aki Hintsan kanssa kirjoittaman kirjansa Exponential. Suosittelen kaikille jotka ovat etsineet tieteeseen perustuvia vastauksia siihen miksi lyhyistä ulkoisista ärsykkeistä on tullut niin koukuttavia, ja kuinka omaa kognitiivista kyvykkyyttä voidaan parantaa käytännössä.
Digitalist-TV sinun käyttöösi
Flik on videosisältöön ja teknologiaan keskittyvä yritys. Pyrimme auttamaan asiakkaitamme valloittamaan yleisönsä paremman sisällön ja teknologian avulla. Digitalist -kanavan tekninen toteutus rakentuu Videosync online video -pilvipalvelumme päälle. Videosyncin käyttäjät voivat helposti luoda, hallita ja jaella niin live- kuin tallennevideosisältöjä. Kaikki se mitä Digitalist-TV:ssä tapahtuu, on siis teknisiltä puitteiltaan saatavilla pilvipalveluna.
Asiakkaamme ovat brändejä, jotka käyttävät videosisältöä vahvasti oman median rakentamisessa, organisaatioita joissa video-sisällöt ovat sisäisen viestinnän ja osaamisen jakamisen arjessa, koulutusorganisaatiota, tietyn teeman ympärille rakentuvia yhteisöjä, tulevaisuudessa ehkä myös videobloggaajia, jotka haluavat ottaa kontrollin julkaisuympäristöstään. Näille kaikille Videosync tarjoaa erittäin varteenotettavan työkalun sisällön luomiseen, jakeluun ja monetisoimiseen, oli se sitten transaktioita, joihin liittyy raha tai “pelkkä” data.
Mikäli olet rakentamassa organisaatiollesi parempaa videokanavaa, tai kiinnostunut tuomaan live-formaateilla lisää tehoja tapahtumiisi, ota yhteyttä: janne.vainionpaa(a)flik.fi.